4 kuuminta bisneskirjaa juuri nyt
Neljä Alman kirjaa on valittu Suomen Ekonomien Bisneskirja-kilpailun finaaliin.
Bisneskirjapalkinto julkistetaan maaliskuussa 2025. Tutustu finalistikirjoihimme tässä:
Miikka Huhdan ja Visa Myllyntauksen kirja opastaa ymmärtämään monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä kehittämään omaa työyhteisöä sadan konkreettisen toimenpiteen avulla.
– Inklusiivisesti ja yhdenvertaisesti toimiminen on ennen kaikkea oikeudenmukaista. Oikein johdettuna monenlaisiin työntekijöihin ja heidän erilaisiin tarpeisiinsa panostaminen ei ole vain lain tai sidosryhmien vaatima pakkoinvestointi, vaan myös taloudellinen voimavara, joka helpottaa osaajapulaa, auttaa ymmärtämään asiakastarpeita, kiihdyttää innovointia ja vähentää maineriskejä, sanoo Miikka Huhta.
– Monimuotoisuuden hyödyt edellyttävät kuitenkin ainakin kahta asiaa: aikaa ja inklusiivisuutta. Monimuotoisuuden lisääntyminen voi ainakin hetkellisesti lisätä kitkaa organisaatiossa. Kun organisaation kulttuuri kehittyy, monimuotoisuudesta voi saada enemmän hyötyä, lisää puolestaan Visa Myllyntaus.
Huhta ja Myllyntaus painottavat, että vasta kun vallassa olevat ryhtyvät toimiin, epäoikeudenmukaisuudet voidaan korjata ja monimuotoisuuden edut työelämässä alkavat näkyä. Kirjaan on kerätty monipuolisesti oppeja ja oivalluksia monimuotoisuustyöstä erikokoisilta organisaatioilta ja useilta toimialoita.
Tekijät ovat käyneet kattavasti läpi akateemista tutkimustietoa ja keskustelleet laajasti alalla työtä tekevien asiantuntijoiden kanssa ja hyödyntäneet omaa pitkää kokemustaan organisaatioiden ja ihmisten kehittämisestä, rekrytoinnista ja viestinnästä.
Monikielisen työyhteisön opas ravistelee käsityksiämme kielenoppimisesta, kielitaidosta ja täydellisen kielitaidon ihanteesta. Opas lisää tietoisuutta siitä, miten kieltä voi oppia ja korostaa suomenkielisten vastuuta maahanmuuttajan kielenoppimisprosessissa.
– Kielenoppiminen ei ole yksilösuoritus. Jokainen oppija tarvitsee meidän suomen puhujien kannustusta ja tukea. Meidän on tarjottava mahdollisuus kehittyvänkin kielitaidon käyttöön, Johanna Komppa korostaa.
Kirjan kirjoittajat kehottavat kaikkia suomalaisia kohtaamaan kielenoppijat kärsivällisesti ja avoimesti.
– Kielenoppijan kanssa puhuminen saattaa vaatia sitä, että hidastamme puhetta ja otamme avuksi myös elekielen. Yhteisen ymmärryksen löytäminen suomeksi voi kuitenkin olla kielenoppijalle voimauttavaa ja antaa suomalaisillekin uusia näkökulmia omaan kieleemme, Eveliina Korpela sanoo.
Monikielisen työyhteisön opas esittelee, miten ulkomaalaiset asiantuntijat kokevat työskentelyn Suomessa ja minkä vuoksi niin moni haluaa muutaman vuoden työskentelyn jälkeen muuttaa pois. Samalla annetaan vinkkejä siihen, miten ulkomaalaiset saataisiin viihtymään Suomessa ja miten työpaikoilla voitaisiin tukea suomen kielen oppimista. Teos pohjautuu tutkimukseen ja laajaan aineistoon, jossa on haastateltu niin Suomessa työskenteleviä ulkomaalaisia kuin suomalaisiakin työntekijöitä.
Inhimillinen tehokkuus -kirja etsii vastauksia työelämän kuumimpaan kysymykseen. Organisaatioiden tuotantotehokkuus ja inhimillisyyden huomioiminen ovat jännitteisessä suhteessa toisiinsa.
– Inhimillistä tehokkuutta ei saada kestävällä tavalla aikaiseksi ruuvia kiristämällä ja raapimalla tehokkuutta ihmisten selkänahasta, sanoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja kirjan toimittanut Outi Ikonen.
Inhimillisyys tarkoittaa ihmisten psykologisia perustarpeita, sosiaalisia suhteita ja kulttuuria, joiden varaan organisaation dynamiikka rakentuu. Tehokkuudessa puolestaan on kyse siitä, miten resursseja hyödynnetään arvon luomiseksi: organisaation rakenteet, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkuuden osatekijöitä.
Inhimillisen tehokuuden tavoitteena on auttaa ymmärtämään jännitteitä inhimillisyyden ja tehokkuuden välillä – ja ottamaan ne jopa hyötykäyttöön.
– Ratkaisut inhimilliseen tehokkuuteen työelämässä löytyvät organisaatiotasolta yksilöiden terapoinnin sijaan. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä johtamisesta, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, yksi kirjan kirjoittajista.
– Ymmärretäänkö organisaatioiden ylintä johtoa myöten antaa arvoa inhimillisyydelle ja kestävyydelle tulospaineiden ja tuotantotehokkuuden rinnalla? Entä miten tämä näyttäytyy johtamistekoina johtamistyön arjessa? hän miettii.
Verkottuneessa maailmassa organisaatioilla on paineita olla entistä läpinäkyvämpiä ja osallistaa strategiatyöhönsä yhä useampia sidosryhmiä henkilöstöstä aina ulkoisiin kumppaneihin asti. Strategian avaaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, eikä kaikkea edes kannata avata kaikille.
– Strateginen päätöksenteko ei koskaan voi olla demokraattista, sillä vallan täytyy kulkea käsi kädessä vastuun kanssa. Iso osa avointa strategiaprosessia haluavista ei ymmärrä tätä, ja siksi avoimeen strategiaan petytään, sanoo Mikko Leskelä, toinen kirjan kirjoittajista.
– Jos strategian tekeminen halutaan avata, on tiedettävä tarkalleen, mitä ylipäätään voidaan avata ja miten se tehdään. Strategiaan sisältyy aina osia, joita täytyy suojella muilta kuin ylimmältä johdolta. Miten siis tehdä ero avattavan ja suljetun välillä? Ja mitä käytännössä tehdään, jotta toimenpiteet tuottavat halutunlaisen strategian? kysyy Jaakko Luomaranta.
Luomarannan ja Leskelän kirja on opas moderniin, osallistavaan ja läpinäkyvään strategiatyöhön. Se antaa käytännön työkalut strategisen analyysin ja päätöksenteon kehittämiseen osallistavammaksi ja avoimemmaksi. Runsas tapauskertomusaineisto kuvaa, miten osallistaminen ei sovi jokaiseen tilanteeseen, eikä se aina onnistu halutulla tavalla. Strategiatyössä on jopa vaiheita, joihin osallistaminen ei sovi lainkaan.
Ekonomien Bisneskirja-palkinnon tavoitteena on antaa tunnustusta ja nostaa esiin kauppa- ja taloustieteellisen alan laadukasta kotimaista kirjallisuutta sekä kannustaa osaamisen kehittämiseen tasokkaita bisneskirjoja lukemalla. Kilpailuun osallistui 39 teosta, joista esiraati valitsi finaaliin viisi kirjaa.
