Algoritmeilla johdetaan keik­ka­työn­te­ki­jää

Maailman talousfoorumi arvioi, että globaalista työvoimasta 60 % on keikkatalouden piirissä vuoteen 2027 mennessä. Vuoden 2023 alkupäivinä vuosi 2027 kuulostaa hurjan läheiseltä. Kirjassani Työn elämä – Tulevaisuuden epätyypilliset työsuhteet (Alma Talent 2022) käsittelen keikkatyön yleistymistä ja ominaispiirteitä ja niiden vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Keskityin erityisesti alustatalousyritysten tuomiin mullistuksiin työntekoon globaalisti. Alustatalousyritykset ovat tulleet jäädäkseen. Työn irtoamisesta fyysisistä työpaikoista on kirjoitettu paljon, mutta työelämää, jossa työ irtoaa työsuhteista, on toistaiseksi käsitelty hyvin vähän. Tämä on kuitenkin aiempaa mainittua radikaalimpi muutos.

Olisiko 2023 se vuosi, kun yhteiskunnassa opitaan tarkastelemaan työtä tekeviä muustakin kuin yrittäjien ja työntekijöiden näkökulmista? En usko, sillä rakenteet ja instituutiot muuttuvat hitaasti. Sitä, luokitellaanko alustatalouden keikkatyöntekijöitä yrittäjiksi vai työntekijöiksi, ratkotaan tällä hetkellä oikeusistuimissa ympäri maailmaa. Pelkästään EU:n alueella on tähän mennessä annettu yli 100 oikeuden päätöstä ja 15 hallinnollista päätöstä alustatalouden kautta töitä tekevien henkilöiden asemasta työmarkkinoilla. Nykyään kasvava osuus työtä tekevistä ei enää löydä paikkaansa näistä kahdesta klassisesta vaihtoehdosta – tai he voivat olla molempia samanaikaisesti. Ilmiö on globaali ja eksponentiaalisessa kasvussa.

Työn ja työtapojen muutos ei ole uusi ilmiö, eivätkä työnteon mullistukset tule päättymään tähän. Teknologian kehityksen myötä työvälineet ja työnteon tavat ovat muuttuneet historiassa aikaisemminkin. Jopa työn määritelmän, eli mitä työllä tarkoitetaan, on sanottu muuttuvan. Jatkossa töiden sijaan puhutaan tehtävistä, toimeksiannoista tai keikoista. Keikkatalouden määrittäviä piirteitä ovat lyhytaikaisuus, arvaamattomuus ja satunnaisuus. Keikkoja tilataan tarvittaessa ja niitä hankitaan tyypillisesti digitaalisten alustojen kautta – tulevaisuudessa entistä enemmän. Kirjani rakenne mukailee ihmisen elinkaarta, ja sisältää tositarinoiden inspiroimia esimerkkejä keikkatyön arjesta eri elämänvaiheissa. Elämäntilanteesta riippuen keikkatyöläisen arki on hyvää tai hankalaa.

Tyypillinen jako keikkatyöntekijöiden kohdalla on osaamisen mukaan. Puhutaan englanniksi scarce skills vs. common skills -jaosta eli on harvinaisia taitoja omaavia ja yleisempiä taitoja omaavia. Tutkimusten mukaan alustat tuovat mahdollisuuksia aiempaa parempaan elintasoon ja suurempaan vapauteen henkilöille, joilla on harvinaisia taitoja. Kun taas henkilöille, joilla on ns. yleisiä taitoja, kuten autolla ajaminen, työ itsenäisenä elinkeinonharjoittajana työsuhteen sijaan tuo matalamman elintason ja heikommat työskentelyolosuhteet.

Keikkatyön suurimpia ongelmakohtia ovat turvaverkkojen puute, algoritmien epämääräisyys ja työn epäsuora valvonta. Esimerkiksi Uber on palkannut riveihinsä satoja käyttäytymis- ja datatieteilijöitä. Psykologian ja käyttäytymistieteiden hyödyntämisestä voi lopulta tulla hallitseva lähestymistapa siihen, miten keikkatyöntekijöitä johdetaan. Hyödyntämällä ymmärrystä siitä, miten ihminen vaistomaisesti toimii, voidaan epäsuorasti johtaa heitä tekemään tietynlaisia valintoja. Keskivertotyöntekijän on hankala kuvitella työympäristöä, jossa säännöt ja työstä maksettava korvaus muuttuvat jatkuvasti. Tämä on kuitenkin todellisuutta monille alustojen kautta työskenteleville.

Keikkatalous ulottuu jo valtaosaan meistä, jos ei työtä tekevänä niin työtä teettävänä. Kansainvälisen työjärjestön raportissa nostetaan huolestuneena esiin riski keikkatyön näkemisestä kauppatavarana. On vältettävä ajautumista tilanteeseen, jossa keikkatyöntekijät nähdään vain alustojen, sovellusten ja älylaitteiden eräänlaisina jatkeina. Vaikka internetsovellukset toimivat välittäjinä, on ihmisen rooli keikkataloudessa keskeinen.

Kuluttajana haluan olla varma, että teettämäni työ on kestävällä pohjalla. Tarvitaan lisääntynyttä ymmärrystä ja keskustelua työn teon muuttuneesta luonteesta sekä uudenlaisia yhteiskunnallisia rakenteita. Työn elämä haluaa osaltaan olla tekemässä juuri tätä.

Amel Gailyn kirja Työn elämä – Tulevaisuuden epätyypilliset työsuhteet ilmestyi vuonna 2022.