Eettiset huolenaiheet työelämässä ovat yleisiä

Yritykset käyttävät valtavasti rahaa ja energiaa arvojensa ja eettisten periaatteidensa määrittelyyn ja vastuullisuusohjelmien kehittämiseen. Mistä kuitenkin johtuu, että uutiset ovat pullollaan taloudellisia ja valta-aseman väärinkäytöksiä, seksuaalista häirintää, asiattomia viestejä ja vähemmistöjen syrjintää?

Termi compliance suomennetaan vaatimustenmukaisuudeksi, jolla viitataan lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamiseen. Oikeuttaakseen olemassaolonsa organisaation tulee toimia toimintaympäristössään vallitsevien odotusten, normien ja sääntöjen mukaisesti.

Nykymaailmassa on kuitenkin mahdotonta erottaa toisistaan – niin käsitteenä kuin toimintonakin – compliancea ja eettistä näkökulmaa.

Moni määrittelee compliancen sääntöjen noudattamiseksi ja etiikan sääntöjen yli meneväksi eettiseksi toiminnaksi. Tällainen näkemys herkästi luokittelee eettisyyden luksukseksi, jonka yritys voi kaivaa esiin, kun kilpi kaipaa kiillotusta.

Etiikka ei kuitenkaan ole ylimääräinen suojakerros lakisääteisten vaatimusten lisänä tai iskunvaimennus. Eikä liiketoiminnan johdonkaan pitäisi kysyä juristeilta lakisääteisiä neuvoja, vaan sen sijaan kysyä neuvoa vastuullisen päätöksenteon tueksi laajemmin: mikä on lainmukaista mutta myös eettisesti kestävää toimintaa?

On myös hyvä muistaa, että lainsäädäntöä ei alun perin ole laadittu yritysten tai ihmisten kiusaksi, vaan sen taustalla on aina eettistä pohdintaa: lainsäädäntö pyrkii heijastamaan yhteiskunnan arvoja. Oli kyse sitten tietosuojaan, kilpailuoikeuteen, lahjontaan, yhdenvertaisuuteen, virkamiesvastuuseen tai ilmoittajansuojeluun liittyvästä lainsäädännöstä, jokaisen lain taustalta löytyy arvoja, jotka heijastavat yhteistä näkemystä oikeasta ja väärästä.

Lainsäädäntö ei tietenkään ole täydellistä, ja joskus sen yksittäiset kiemurat saattavat tuskastuttaa, luoda byrokratiaa ja saada ihmiset vieraantumaan tiedosta, miksi kyseistä lainsäädäntöä tarvitaan. Siispä tehdessämme organisaatioina ja yksilöinä päätöksiä meidän ei pitäisi kysyä, mitä lainsäädäntö mahdollistaa – kestävämpi valinta syntyy, kun kysytään, miksi lainsäädäntöä tarvitaan. Mikä on ollut lainsäädännön henki ja tavoite ylipäätään?

Oikeiden, kestävien valintojen tekeminen ei ole itsestään selvää tai automaattista, eikä tätä ole myöskään riittävästi korostettu liiketalouden opetuksessa eikä myöskään työelämässä. Oikein toimiminen kuin voi tarkoittaa eri ihmisille hyvin erilaisia asioista – yhdelle se tarkoittaa sääntöjen orjallista noudattamista, toiselle sääntöjen venyttämistä tilanteen mukaan. Tässä kohtaa Ethics & compliance -ohjelma astuu kuvaan. Sen tavoitteena on auttaa organisaatiota ja sen jäseniä tekemään eettisesti kestäviä valintoja.

Eettinen liiketoiminta ei nimittäin voi mitenkään olla mahdollista ilman niitä yksilöitä, jotka johtavat ja mahdollistavat liiketoimintaa. Eettisesti kestävän liiketoiminnan ytimessä onkin ennen kaikkea kyse ihmisistä. Siitä, miten vahvistamme ihmisten lähtökohtaisesti hyvää tarkoitusta toimia eettisesti kestävien arvojen mukaan ja tehdä vastuullisia ratkaisuja työssään. Vaikuttavalla ja tuloksellisella compliance-työllä voidaan edistää ihmisten kykyä rakentaa oikein toimimisen kulttuuria ja kestävää liiketoimintaa.

**

KTT Niina Ratsula, kestävän työelämän vaikuttaja on Code of Conduct Companyn perustaja ja toinen Nordic Business Ethics -aloitteen perustajista. Ratsula on työskennellyt 15 vuotta compliance-ohjelmien, governancen ja eettisen liiketoiminnan parissa pörssiyrityksissä.