Jälleenrakennusajan startupit luovat toivon paremmasta tulevaisuudesta
Tänä vuonna tulee 80 vuotta siitä, kun ensimmäinen Rakennustietokortisto julkaistiin. Useimmille meistä sillä ei ole arjessa suurta merkitystä, mutta RT-kortistona tunnetut standardit ovat ohjanneet siitä lähtien Suomessa käytettäviä rakennusmateriaaleja ja -tapoja. Ne saivat alkunsa 1940-luvun impact startupista, Jälleenrakennustoimistosta.
Jättiläisten hartioilla
Jälleenrakennustoimiston perusti ikonisen aseman arkkitehtina jo silloin saavuttanut Alvar Aalto yhdessä nuoremman sukupolven funktionalismia edustaneen Viljo Revellin kanssa. Arkkitehdit palkkasivat varsin tuotteliaana tunnetun toimittajan, Mika Waltarin, kirjoittamaan manifestin, joka kantoi nimeä Rakennustaide ja standardi. Sen avulla he loivat jatkosodan keskellä vision Suomen jälleenrakennuksesta ja saivat mukaan suomalaiset arkkitehdit, rakennusalan ja valtiojohdon.
Aallon ja Revellin olennainen ajatus oli, että rakennusmateriaaleja ja -tapoja tulee yhtenäistää, jotta sodan aikana saatavilla olevat rajalliset resurssit voidaan keskittää tehokkaasti. RT-kortistossa julkaistiin joukko standardeja, jotka yhtenäistivät esimerkiksi seinärakenteita ja portaikkojen elementtejä. Yhtenäiset standardit mahdollistivat funktionaalisen ja valmiisiin elementteihin perustuvan rakentamisen nopeasti ja tehokkaasti. Samalla ne loivat arkkitehdeille mahdollisuuden yhdistellä standardimallisia elementtejä kuin legopalikoita ja luoda muokattavia mallitaloja.
Jälleenrakennustoimiston työ johti siihen, että sodan jälkeen Suomi voitiin jälleenrakentaa nopeasti. Tästä työstä seisoo edelleen tänä päivänä lähes satatuhatta mallitalopiirustusten mukaan rakennettua rintamamiestaloa, jotka tarjosivat kodin lähes puolelle miljoonalle kotinsa menettäneelle Karjalan evakolle – kuten omille isovanhemmilleni. RT-kortiston tuhannet standardit ovat edelleen tänä päivänä käytössä ja muodostavat yhtenäisen rakentamisen perustan.
Historia toistaa itseään – mutta toivoa on
Olemme taas jälleenrakennusajan äärellä. Venäjän hyökkäyssodassa tuhoutuneen Ukrainan lisäksi tämän vuosikymmenen aikana meidän tulee rakentaa uudelleen kulutus- ja tuotantotapamme kestävämmälle pohjalle. Kuten elämäntapamuutoksissa, tiedämme kyllä kaikki mitä tulisi muuttaa, mutta muutosten käytäntöön vieminen on vaikeaa. Tarvitsemme toimijoita, jotka näyttävät meille, miten muutos tulee osaksi arkeamme luontevasti ja sitä parantaen.
Tämän ajan impact startupit esimerkiksi korvaavat fossiilisia uusiutuvilla materiaaleilla, optimoivat rakennusten energiankäyttöä tehokkaasti, hyödyntävät maatalouden ja teollisuuden sivuvirtoja, valmistavat kierrätetyistä vaatteista uutta lankaa, tuovat arjen proteiinitarpeisiin herkullisia kasvipohjaisia tuotteita, mahdollistavat pienyrityksille uusia vuokraamiseen tai kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja tai tekevät omasta autosta luopumisesta helppoa.
Vaikka monet niistä ovat vielä pieniä toimijoita, ne kuitenkin maalaavat vision paremmasta tulevaisuudesta ja luovat toivoa, että kulutus- ja tuotantotapojen muutos on mahdollista.
Sillä sitä tässä hetkessä tarvitsemme ennen kaikkea. Toivoa.
Petri Vilén on yrittäjä, joka on päättänyt keskittyä auttamaan yrityksiä kestävän kehityksen polulle tämän vuosikymmenen aikana. Hän on kirjoittanut teoksen Ratkaisevat yhteisöt – kuinka merkittävät innovaatiot syntyvät (Alma Talent 2022).
