Johtaja keskellä vaatimusten tulvaa – ta­sa­pai­not­ta­mi­nen kolmen kupin vaa’alla auttaa

Tunnistat tämän varmasti: minne katsotkin, mitä luetkin, mitä kuunteletkin, saat roppakaupalla hyviä ohjeita siitä, miten hyvä johtaja toimii. Jokaisella konsultilla on vakuuttava lista tärkeimmistä asioista, joita erityisesti turbulentissa toimintaympäristössä pitää muistaa. Asioita on aina paljon. Ei riitä, että saat toiminnot pyörimään ja viimeiselle riville tyydyttäviä lukuja. Sinun odotetaan kykenevän ennakoimaan muutoksia, rakentamaan verkostoja ja masinoimaan strategioita, joilla löydetään uusia tapoja luoda arvoa asiakkaalle. Sinun odotetaan ymmärtävän miten uudet teknologiat, säädökset, liiketoimintamallit ja geopoliittiset tapahtumat vaikuttavat omaan bisnekseen.

Eikä siinä kaikki. Sinun odotetaan olevan milloin piinkova, milloin inhimillisen pehmeä, milloin rationaalinen, milloin intuition ohjaama. Ja pisteenä i:n päälle sinun odotetaan näyttävän kaikessa tekemisessäsi erinomaista esimerkkiä, jota koko organisaatio voi seurata.

Omassa mielessäsi koet varmasti riittämättömyyttä. Miten jakaa aika ja energia niin, että kaikki olennainen tulee hoidetuksi? Ja mikä itse asiassa on olennaisinta? Vaatimusten määrä voi tuntua loputtomalta. Johtajan oletetaan olevan monitaituri, joka pystyy mukautumaan tilanteeseen kuin tilanteeseen ja hoitamaan asiat kuntoon juuri oikealla tavalla. Ei ihme, että McKinseyn selvityksessä johtajat kertoivat, että vaikein tehtävä on päättää, mitä täytyy tehdä nyt ja mikä voi odottaa. MIT:n Leader Character Frameworkin mukaan päätöstä tehdessä on pyrittävä olemaan tilannetietoinen, kognitiivisesti monitahoinen, analyyttinen, kriittinen ajattelija, intuitiivinen, oivaltava, pragmaattinen ja mukautuva. Erinomaisia asioita, mutta pystytkö tähän kaikkeen?

Ympäröivän maailman kehitystä ei voi säädellä eikä sieltä tulevia syötteitä voi sulkea pois näköpiiristä. Mutta ne voi jäsentää tavalla, joka auttaa selviämään paremmin sekä asioiden tulvasta että niiden käsittelystä.

Eräs jäsentämistapa pohjautuu tasapainottamisen periaatteelle. Sen mukaan johtamisen kenttä koostuu kolmesta osa-alueesta: asiasisältö, prosessi ja ihmiset. Eli mitä tehdään, miten tehdään ja kuka tekee. Johtaminen on hyvää silloin, kun onnistutaan tasapainottamaan nämä kolme tekijää. Perusajatuksena on, että jokainen – aivan jokainen! – johtamistehtävä sisältää nämä kolme näkökulmaa. Jos ne kaikki otetaan huomioon, saadaan kestäviä tuloksia. Konsepti toimii mitä erilaisimmissa johtamistilanteissa itsensä johtamisesta laajojen organisaatioiden johtamiseen.

Tasapainoisen johtamisen mallissa asiasisältö viittaa yrityksen toiminnan perustekijöihin, kuten sen tahtotilaan ja strategiaan, arvoihin, tarjoomaan, asiakas- ja kumppanisuhteisiin, kilpailuetuun ja brändiin. Toisin sanoen asioihin ja elementteihin, joiden ympärille toiminta rakentuu.

Prosessit puolestaan ovat kuin linjastot, jotka liikuttavat asiasisältöjä. Tähän osioon kuuluvat toimintamallit, suunnittelu, vaiheistus ja seuranta – kaikki mikä liittyy työn toteutukseen. Asiasisällöt vaikuttavat suuresti siihen, millaisia prosesseja tarvitaan.

Kolmas osa-alue on ihmiset. Ihmiset sekä kehittävät asiasisältöjä että käyttävät prosesseja. He sytyttävät kokonaisuuden ”eloon”. He saavat kyvyillään, tiedoillaan ja asenteellaan asiat toimimaan. Toki työn tekijänä voi olla konekin, mutta se korvaa tällöin ihmistä ja on ihmisen ohjelmoima suorittamaan tehtävää. Ihmisten johtamisessa erityisen tärkeää on osaamisen kehittäminen, yrityskulttuurin luominen, palkitseminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Tärkeää on myös se, mitä rooleja ja vastuita kullekin henkilölle annetaan ja millä periaatteilla osallistaminen tehdään.,

Kolme johtamisen osa-aluetta ovat siis tiukasti integroituneita. Taitava johtaja osaa tasapainottaa niitä työssään ja toiminnassaan niin, ettei mikään niistä jää huomiotta. On kysymys vaikeasta tasapainottamistehtävästä. Sitä voi kuvata myös vaakana, jossa on kolme vaakakuppia kahden sijaan.

Arjen työssä johtaja voi hyötyä tasapainoisen johtamisen mallista ensinnäkin siten, että jokaisen eteen tulevan tehtävän kohdalla pohtii tietoisesti – ja ohjaa toisetkin pohtimaan – miten kaikki kolme näkökulmaa tulevat huomioiduiksi. Ellei tietoisesti pysähdy ajattelemaan tätä, toimii entiseen tapaan kuin autopilotilla, vaikka kokonaisuus on vaillinainen.

Toiseksi tasapainoisen johtamisen malli auttaa johtajaa ja esihenkilöä punnitsemaan fokustaan kokonaisvaltaisesti. Hyödyllinen harjoitus on perjantaisin arvioida, miten ajankäyttö jakautui kuluneella viikolla kolmen osa-alueen kesken. Jäikö johtaja liiaksi pohtimaan operatiivisia asioita? Miten suuren osuuden ajasta hän käytti ihmisten johtamiseen?

Kolmen osa-alueen erilaisuus haastaa johtamista. Se, millä prosessit saadaan toimimaan hyvin, ei välttämättä päde ihmisten johtamisessa. Hyvä ihmisten johtaja ei puolestaan aina ole paras päättäjä tulevaisuuden strategisissa kysymyksissä. Useimmille meistä on luontaisempaa johtaa joko ”kovia” tai ”pehmeitä” aihealueita. On kiinnostava huomata, miten eri tavoin eri ihmiset lähestyvät samaa kysymystä – luontaiset ominaisuudet ja totutut tavat vaikuttavat paljon.

Miten sinun kolmen kupin vaakasi asettuu? Jos olet löytänyt tasapainon näiden eriluonteisten osa-alueiden johtamisessa, sinulla on erinomaiset mahdollisuudet saada aikaan pitkäjänteisiä tuloksia, vaikka elätkin keskellä vaatimusten tulvaa.