Johtaja, muistathan ylläpitää verkostojasi?

Verkostoituminen on vahvasti tätä päivää, sillä työelämän epävarmuus saa hyvänkin uran rakentaneen pohtimaan skenaarioita, joissa on varauduttava äkillisiin muutoksiin. Kiireen keskellä fokus on usein itse työn ja arjen hoitamisessa, jolloin vähemmälle huomiolle jää kaikki se, joka ei ole pakollista juuri sillä hetkellä. Verkostoitumisen huomiotta jättäminen voi kuitenkin osoittautua riskiksi, sillä jos verkoston tukea nopeasti kaipaakin, nousee suureen rooliin se, kuinka verkostoa on vuosien varrella vaalinut.

Meillä jokaisella tulee työelämässä vastaan tilanteita, joissa kaipaamme inspiraatiota, apua, tukea ja tietoa. Kukaan ei koskaan voi täysin varautua tuleviin haasteisiin, mutta voimme valmistautua siihen, että ympärillämme on ihmisiä, joilta saamme tukea, kun sitä tarvitsemme.

Kun asiat menevät hyvin, verkostojen olemassaolo saattaa tuntua itsestään selvältä. Ajankäyttö ja alituinen kiire saavat verkostoitumisesta nauttivankin johtajan priorisoimaan työtehtäviä verkostoitumisen edelle. Kun tilanne puolestaan on akuutti, on tärkeää löytää läheltä ne henkilöt, joiden kanssa voi asioista luottamuksellisesti keskustella. Jos kriisin iskiessä joutuu potentiaalisten kontaktien läpikäymisen aloittamaan aivan alusta, on auttamatta jo liian myöhässä avun saamisen suhteen. Mitä vaativammasta positiosta on kyse, sitä oleellisempaa on löytää verkostot, joiden kanssa luottamuksellinen suhde on jo pidemmän aikaa rakennettu. Ennakoimalla voi säästää itsensä monelta murheelta.

Kun tarkastelet omaa verkostoasi, on oleellista pohtia, millainen tämänhetkinen suhteesi verkostoosi on. Verkostoitumisessa, kuten kaikissa muissakin ihmissuhteissa, ratkaisevaan asemaan nousee aito ja vastavuoroinen suhde. Ketkä ovat luottoihmisiäsi, kenen kanssa jaat onnistumisia ja murheita, joita työelämässä kohtaat?

On huomattavasti helpompaa ottaa yhteyttä ihmiseen, kenen kanssa kuulumisia on vaihdettu vuosien varrella ja jonka kanssa juttu on jatkunut aina siitä, mihin se on viimeksi jäänyt. Huomattavasti vaikeampaa on soittaa ihmiselle, johon ei ole ollut missään yhteydessä vuosikymmeniin. Kynnys avun pyytämiseen tai ylipäätään yhteyden ottamiseen voi kasvaa suureksi, mitä enemmän vuosia ja etäisyyttä suhteeseen on ehtinyt kertyä. Pienetkin eleet ja huomioimiset vaikuttavat valtavasti yhteyteen, joka hioutuu vuosien varrella syväksi luottamukseksi.

Oman verkostonsa toimivuutta voi tarkastella seuraavien kysymysten avulla:

Näihin kysymyksiin vastaamalla pystyt pohtimaan verkostosi aitoa tilannetta, analysoimaan millainen suhde sinulla verkostoosi on ja olisiko siellä kenties asioita, joihin voisit jatkossa kiinnittää huomiota.

Edellä esitetyistä syistä tukijoukot tulee valjastaa hyvissä ajoin ennen kuin niitä oikeasti tarvitaan. On yksilöstä riippuvaa, millainen verkosto kullekin on toimiva. Yhdelle riittää muutama luottohenkilö, joka kanssa asioita jaetaan, toiset kaipaavat ympärilleen laajemman piirin.

Rakennettu verkosto on upea saavutus ja siitä kannattaa olla ylpeä! Verkoston ylläpito on kuitenkin yhtä tärkeää kuin sen rakentaminen. Verkostoa ei tarvitse ylläpitää päivittäin, viikoittain tai edes kuukausittain. Tärkeämpää on mielenkiinnolla seurata, mitä verkoston jäsenille oikeasti kuuluu, iloita heidän menestyksestään ja tukea heidän haasteitaan. Oma luonne ja tapa toimia ovat jälleen avainasemassa siinä, kuinka verkoston kanssa on luontevinta pitää yhteyttä.

Työelämä on jo itsessään täynnä yllätyksiä, odotuksia ja paineita. Verkostoitumisen tarkoituksena ei ole lisätä velvollisuuksien kuormaa vaan päinvastoin luoda yhteishenkeä, parantaa jaksamista ja tuoda iloa arkeen. Verkostot ovatkin kuin työelämän ystävyyssuhteita, ne auttavat meitä jaksamaan jatkuvan suoriutumisen sijaan. Toimiva verkosto koostuu tärkeistä ihmisistä, jotka tuottavat lisäarvoa toisilleen, jolloin myös itse työnteko tuntuu enemminkin kevyeltä kuin kuormittavalta.

Artikkelin kirjoittajan verkostoitumista käsittelevä kirja Verkostoitumisen taito ilmestyy maaliskuussa.