Muodollinen valta ei vielä takaa mitään

Ulkopuolelta katsoen voi näyttää siltä, että sillä, jolla on tietty asema, on myös siihen liittyvä valta. Periaatteessa kyllä, käytännössä ei – ellei saamaansa valtaa käytä. Asema antaa muodollisen vallan, mahdollisuuden toimia, mutta ei vielä takaa mitään. Tosiasiallinen valta syntyy vasta silloin, kun on valmis myös toimimaan sen mukaisesti.

Valta on helposti katoava ilmiö. Se pitää ottaa joka kerran ja joka tilanteessa uudelleen. Aina. Asema ei anna kuin mahdollisuuden toimia. Se ei vielä takaa sitä, että saa organisaation toimimaan näkemystensä mukaisesti. Siihen tarvitaan jatkuvaa puhetta, tekoja sekä suhteiden luomista ja ylläpitämistä. Siksi vallankäyttäjän elämä on vain hetkittäin kevyttä ja helppoa. Varsinkin jos ei osaa tai uskalla luottaa ympärillä oleviin. Silloin epäilevän mielenlaadun omaava joutuu jatkuvaan kyselyn, kontrollin ja ohjeistuksen kierteeseen.

Ei hierarkkinen asema kuitenkaan anna taattua suojaa. Työterveyslaitoksen tutkimukset kertovat, että työhyvinvoinnin kehitys on laskusuunnassa sekä johtajilla ja esihenkilöillä että työntekijöillä. Keskeisiä syitä ovat yhteisöllisyyden ja johtamiskäytäntöjen heikentyminen, pystyvyyden tunteen ja itsenäisyyden väheneminen sekä roolikonfliktit. Toisin sanoen asemasta riippumatta kaipaamme toimivaa yhteisöä, sopivaa työroolia, hyviä johtamiskäytäntöjä ja tunnetta siitä, että pystyy ja pärjää. Ei kuulosta kovin hankalalta toteuttaa, kun kaikki kerran toivomme juuri samaa. Kiinnostavaa kyllä, juuri noissa asioissa epäonnistuminen johtaa erilaisiin tragedioihin työyhteisön sisällä.

Mutta johtajan, johtamisen ja johtajuuden valta on paljon muutakin. Johtajan vallalla tarkoitetaan johtajan mahdollisuutta muuttaa aikomus todellisuudeksi, sanoo johtamisajattelun merkitystä organisaatioiden tehokkuuden lisäämisessä tutkinut Marja Markkula väitöskirjassaan. Hän jatkaa, että johtajat näyttävät olevan valmiimpia delegoimaan vastuuta kuin valtaa, vaikka vallan ja vastuun yhteensopivuus parantaisi organisaatioiden tuottavuutta. Markkula täsmentää, että kuitenkin vallan ja vastuun tulee olla oikeassa suhteessa keskenään, sillä ihmiset eivät voi ottaa vastuuta tavoitteista, jos heillä ei ole valtaa niiden saavuttamiseen.

Mikä vallan jakamisesta tekee niin hankalaa? Mieti vain itseäsi. Haluaisitko antaa ratkaisun esimerkiksi vapaa-aikaasi liittyen jollekulle muulle? Toinen päättäisikin, että kannattaa tehdä asiat eri aikaan, eri tavalla ja eri tyyppien kanssa. Osa muutoksista ehkä tuntuisi hyvältä, osa olisi täysin mahdottomia näkemyksesi mukaan ja osa tuntuisi vain tarpeettomilta tai ihan keksityiltä. Mikä pahinta, mikään muutos ei olisi sinun keksimäsi, ja silti joutuisit toteuttamaan ne. Vaikka tiedät kyllä itse paremmin, miten haluat viettää vapaa-aikaasi.

Juuri samasta on kyse työpaikallakin. Siksi vastuuta on helpompi jakaa kuin lopullista valtaa siitä, miten toimitaan. Vaikka jatkuva ajattelu, valinnat, päätökset ja niistä viestiminen eteenpäin voi tuntua rasittavalta, on se kuitenkin parempi kuin kantaa vastuu ilman siihen liittyvää valtaa.

Sari Kuuselan ajatuksia vallasta ja sen käytöstä voi lukea lisää huhtikuussa 2025 ilmestyvästä kirjasta Ota valta haltuun – Vaikuttamisen taidot työyhteisössä (Alma Insights). Tämä artikkeli on muokattu katkelma kirjan käsikirjoituksesta.