Jorma Eloranta: Hallituksessa on muistettava monta näkökulmaa

Profits. Suomen osakeyhtiölain mukaan yrityksen toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Tulosta pitää siis syntyä – Roope Ankan sanoin: tuotot kattoon ja kulut mattoon. Kun toimitusjohtaja osaa tämän ja huolehtii siitä, että firman kassassa on aina rahaa, hallituksen kokoukset sujuvat. Se on hyvä lähtökohta myös hallitustyön kehittämiselle.

Success. Pitemmällä aikavälillä yrityksen menestys eli voiton syntyminen ja kannattava kasvu perustuvat johtamiseen ja vain johtamiseen, siis oikeisiin strategisiin valintoihin ja niiden tehokkaaseen toimeenpanoon. Menestyvässä yrityksessä viisaat omistajat valitsevat parhaan mahdollisen hallituksen, joka valitsee osaavan toimitusjohtajan. Hallituksen tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa onnistumaan tehtävässään.

Kun yrityksellä on voittava strategia ja pätevä toimitusjohtaja, loppu hallituksen työssä on helppoa, siis corporate governancea ja muuta sellaista helposti nakitettavaa hallinnollista puuhaa. Hyväkään corporate governance ei luo menestystä ilman tervettä bisnestä, mutta huono CG voi tärvellä hyvänkin liiketoiminnan.

Growth. Kasvu. Liiketoiminnan kannattava kasvu kertoo, että tuotteillemme on kysyntää ja liiketoimintamallimme toimii. Kasvu on ajan oloon välttämätöntä yrityksen arvonnousulle. Kasvun hiipuminen johtaa vääjäämättä kustannusten karsimiseen ja saneeraustoimiin, jotka ovat kaikille epämiellyttäviä. Kasvuun tarvitaan jatkuvasti uusia innovaatioita ja rohkeutta uudistaa toimintaa.

Talent. Strategian toteutuminen ja yrityksen transformaation onnistuminen riippuvat johtamisesta, ennen muuta toimitusjohtajan kyvykkyydestä. Digitaalinen transformaatio edellyttää uusia toimintatapoja ja usein myös uutta osaamista yritykseen. Suurin niukkuus ei ole eri tekniikoiden osaamisessa vaan johtamisessa, leadershipissa. Hyvä yritysjohto huolehtii riittävästi oman väen kouluttamisesta uusiin asioihin kuten digitaalisuuden vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Purpose. Yrityksillä on arvoja, missiota ja visiota, tarkoitusta ja strategiaa. Näiden käsitteiden avulla hallitus raamittaa ambitiotason ja viitekehityksen, jonka tulee olla uskottava, henkilöstöä, johtoa ja asiakkaita innoittava, yritykselle omintakeinen ja voiton tekemisen mahdollistava.

Strategy. Yrityksen strategia vaatii jatkuvaa kriittistä ja rohkeaa arviointia, mieluiten jokaisessa hallituksen kokouksessa jostain näkökulmasta. Markkinat, teknologiat, kilpailijat, asiakkaat, liiketoimintamallit – kaikki muuttuvat, ja muutoksien tahti on globalisaation ja digitalisaation mukana nopeutunut. Strategia ei ole enää viideksi vuodeksi naulattu linjaus, ei edes kerran vuodessa tehty päätös. Kilpailukyvyn jatkuva parantaminen asiakkaille arvoa luoden vaatii hallitukselta johdon kanssa käytävää aktiivista ja jatkuvaa dialogia.

Strategiaa on voitava matkan varrella korjata, prioriteetteja muuttaa; on rohjettava luopua heikosti kehittyvistä jutuista ja panostettava vahvimmin menestyviin hankkeisiin.

Our business. Tärkein strateginen päätös on ratkaista, missä liiketoiminnoissa yritys toimii ja missä ei. Päätös ei saisi olla menneisyyden tuloslaskelmapohjainen, vaan sen tulee perustua aitoon pitkän aikavälin visioon, ymmärrykseen markkinoiden ja asiakastarpeiden kehityksestä, yrityksen vahvuuksista, olemassa olevista ja luotavista kilpailueduista, kilpailuympäristöstä ja kilpailijoista sekä henkisistä ja taloudellisista voimavaroista.

Menestys vaatii usein rakenteiden yksinkertaistamista, luopumista jostain, joka joskus on ollut hieno menestys tai lupaava mahdollisuus, mutta myös rohkeaa panostamista tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Isot portfolioratkaisut ovat hallituksen vastuulla. Hallitus voi ilman johdon suurempaa tukea päättää myydä yrityksen jonkin osan, mutta yritysoston ja merkittävän liiketoimintamallin muutoksen tulee perustua johdon innostuneeseen ehdotukseen ja vankkaan näkemykseen.

Road map. Hyvä strategia mahtuu yhdelle power point -sivulle. Strategian toteutumista on syytä seurata säännöllisesti hallituksen hyväksymien numeeristen mittareiden avulla. Näitä ovat esimerkiksi strategiset ja operatiiviset key performance -indikaattorit tai must win battles. Taloudellisten tavoitteiden asettamisella hallitus suuntaa johdon toimintaa ja asettaa taseen kautta myös reunaehtoja riskinotolle.

Alignment. Onnistunut strategian ja syvällisen uudistumisen toteutus edellyttää sitä, että keskeiset omistajat, hallitus ja toimiva johto ovat riittävän yksituumaisia yrityksen strategisista fundamenteista kuten tarkoituksesta, visiosta ja riskinoton määrästä ja luonteesta sekä taloudellisista tavoitteista.

Customers. Uuden liiketoiminnan kehittäminen ja onnistunut yrityksen transformaatio edellyttävät asiakastarpeiden ja asiakkaiden ajatusmaailman syvällistä ymmärtämistä. Asiakaskeskeinen kulttuuri tulee ajaa sisään myös muihin yrityksen toimintoihin kuin myyntiin. Suomessa monet yritykset toimivat business-to-business-konseptilla. Niissäkin on hyvä ymmärtää asiakkaan asiakkaita, koko jalostusarvoketju raaka-aineista ja komponenteista loppukuluttajaan asti.

Compliance and sustainability. Vastuullisuus, kestävä kehitys, eettisyys ja yleensä vaatimustenmukaisuus ovat asioita, joissa tone from the top kuuluu, kun niin halutaan. Harha-askeleiden korjaaminen voi viedä kohtuuttomasti hallituksen ja johdon aikaa sekä tuhota yrityksen arvoa ja brändiä pitkäksi aikaa.

Remuneration. Palkitseminen on nykyään yksi hallituksen keskeisistä ja työläimmistä tehtävistä. Yrityksen pitää pystyä houkuttelemaan palvelukseensa ja pitämään motivoituneena sen strategian toteuttamiseen kykenevät henkilöt. Hallituksen tulee itsenäisesti verrata yrityksen johdon palkkauksen kilpailukykyä, jottei makseta liikaa eikä liian vähän suhteessa kilpailijoihin ja vastaavanlaisiin yrityksiin. Luonnollisesti tällöin otetaan myös huomioon hallituksen arvio johdon suoritteesta ja aikaansaaduista tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Transformaatiovaiheessa palkitsemisen painopistettä on usein hyvä siirtää pitkän aikavälin palkitsemiseen ja osakepohjaisiin työkaluihin.

World class. Hallituksen on ymmärrettävä, mitä maailman huippuluokan suoritus tarkoittaa toimialallamme, meidän yrityksellemme, mihin parhaat kilpailijat pystyvät ja mitä huippuluokan asiakkaat meiltä odottavat. Myös hallituksen on kohdattava asiakkaita silmästä silmään ja kuultava asiakkaan kommentit yrityksemme suorituksesta. Tavoitteet ja yrityksen suoritteet on asetettava riittävän korkeiksi, rohkeiksi. Ilman sitä ei tule menestystä.

Balance. Hallituksen on löydettävä oikea tasapaino kasvun ja kannattavuuden, yhtenäisten prosessien kehittämisen ja luovuuden suosimisen, standardien ja kokeilujen, rakenteellisten leikkausten ja uuden liiketoiminnan kehittämisen, riskien ottamisen ja riskien vähentämisen välillä. Tarvitaan sekä luovia visionäärejä että tekijöitä, leadereita ja managereita. Tarvitaan panostuksia uusiin markkinoihin ja uusiin tuotteisiin, kun samanaikaisesti toisaalla leikataan kuluja ja suljetaan tehtaita.

Mistakes and failures. Virheistä opitaan, epäonnistumisia siedetään. Iso osa esimerkiksi digiprojekteista ja uusien tuotteiden tuotekehityshankkeista epäonnistuu. Virheet on syytä tunnustaa nopeasti, ja resurssit pitää siirtää uusiin hankkeisiin. Hyvät yritykset oppivat virheistään.
Jos hallitus käynnistää pieleen menneestä kehitysprojektista laajan selvityksen, on vaarana, että jatkossa vastaavissa tilanteissa virheet pyritään salaamaan ja epäonnistuneita projekteja pitkitetään keinotekoisesti.

Speed. Nopeus. Henkilöstön tai johdon muutosvastarinta, muutoksen pelko, hallituksen keskinäinen eripura – monet seikat saattavat hidastaa ratkaisujen syntymistä. Hallituksen pitää ymmärtää, milloin pitää fundeerata ja pyytää lisäselvityksiä ja milloin pitää tehdä päätös. Muutoksissa on aina epävarmuutta. Hidastelu on yleensä vahingollista. Yrityksen uudistuminen ei saa kaatua hallituksen hitaaseen päätöksentekoon.

Agility. Ketteryys. Ketterät tiimit ovat nopeita, itseohjautuvia, ne kokeilevat ja niissä on mukana yrityksen osaamista eri funktioista. Siiloutuminen on ketteryyden vihollinen. Johtamisessa sanat koordinointi ja jalkauttaminen kertovat ketteryyden torjumisesta. Hallituksen asettama tarkoitus ja visio antavat osviittaa; yrityksen riskinottohalu ja riskinottokyky raamittavat myös, mutta ketteryys edellyttää muutoin suurta autonomiaa tiimien työskentelylle ja projekteille. Muutosvaiheessa alignment ja agility vaativat paljon viisautta ylimmältä johdolta ja hallitukselta.

KISS – Keep it simple, stupid. Kasvu lisää tarjontaa ja tuotteita, monimutkaistaa liiketoimintaa. Viranomaismääräykset vievät helposti huomion hallinnolliseen näpertelyyn. Hallituksen pitää fokusoida aikansa oikeisiin asioihin. Kun vaatimustenmukaisuus ja arvot ovat kunnossa, hallituksen ja toimitusjohtajan on helpompi keskittyä firman strategiseen kehittämiseen ja kilpailu­kyvyn jatkuvaan parantamiseen.
Jos hallitus käyttää paljon aikaa hallintoon ja compliance-asioihin, jokin on mennyt pieleen. Mutta kuntoon nekin on laitettava!

Credibility. Hyvä hallitustyö lisää omistajien, sijoittajien ja rahoittajien luottamusta yritykseen, kasvattaa yrityksen brändin arvoa myös asiakkaiden silmissä.

Special situations. Yllättävät tilanteet hämmentävät vähemmän, kun niihin on etukäteen varauduttu ennen akuuttia tilannetta. On viisautta esimerkiksi arvioida yrityksen liiketoimintasuunnitelmien toteutumisen tuottamaa arvoa ja verrata sitä vallitsevaan markkinahintaan. Näin ollaan valmiita, jos yllättäen ja pyytämättä syntyy take over -koodin tarkoittama tilanne. Vastaavasti kun yrityksen hallitus on laatinut kirjallisesti ”next CEO profile and process”-suunnitelman, tiedetään kuinka toimia, jos ja kun toimitusjohtajavaihdos tulee eteen.

Hubris. There is no way to save a well-performing company. Ego is the enemy, sanovat Slushin aktiivit. Pahimmat virheet tapahtuvat yleensä, kun takana on paljon menestystä, tase on vahva ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Hallituksen tehtävä on huolehtia, ettei raha polttele yrityksen taskussa ja aja tyhmiin investointeihin tai yritysostoihin. Hallituksen pitää myös menestyksen hetkellä kyseenalaistaa nykyisiä teknologisia perusratkaisuja ja liiketoimintamalleja sekä kannustaa yritystä uudistumaan jatkuvasti, silloinkin kun yritys menestyy.

Kill bureaucracy. Hallituksen tulee jatkuvasti arvioida kriittisesti omaa toimintaansa: rakennammeko yhtiön pitkän aikavälin kilpailukykyä ja osakasarvoa vai synnytämmekö tuottamatonta näennäistoimintaa? Byrokratia on jokaisen suuren yrityksen vitsaus, jonka kurissa pitämisen tulee lähteä hallituksesta.

Thank you. Ihminen kestää uskomattomia määriä imarteluita ja kiitoksia. Siksi johtamisessa pitää olla 80 prosenttia kannustusta ja myönteistä ohjausta ja vain 20 prosenttia keppiä. Tämä on hyvä muistaa myös hallitustyössä. Hyvä hallitus tietää, että ihmiset yleensä ja toimitusjohtajat erityisesti kestävät kummastelematta aivan uskomattomia määriä kehuja. Myös tuloksia syntyy yleensä paremmin innostaen kuin huonoja suorituksia toistuvasti moittien.

Toisaalta hallituksen on hyvä muistaa, että kaikki johtajat – myös toimitusjohtajat – tietävät, että esimiehen imartelu ei ole koskaan hukkaan heitettyä aikaa.

Myös sanoja me ja ne, minä ja me on hallituksen kuten toimitusjohtajankin käytettävä huolellisesti. Kun päätös on osoittautunut virheelliseksi tai on muutoin mokattu, hallituksen eli meidän on syytä ottaa vastuu. Kun menestytään, on parasta kiittää johtoa ja koko porukkaa saavutuksista.

Jorma Eloranta: Hallitus johdon tukena (Alma Talent, 2018).