Juridiikan kirjoittaminen on taitolaji – näin asian­tun­ti­joi­den osaaminen jalostuu laa­tusi­säl­löik­si

Sääntelyuudistukset tuottavat asiantuntijoille välittömiä tiedontarpeita ja luovat perustan juridiikan kustantajan sisältöideoinnille. Eri oikeudenalojen kehitystä ja ilmiöitä seurataan kustannustoimituksessa tarkkaan ja huolehditaan siitä, että lukijat saavat sekä kunkin oikeudenalan ajantasaisen tiedon että uusien kiinnostavien teemojen analyysit. Almalla on arvokas kirjoittajaverkosto, josta uusin osaaminen löytyy.

Miten sitten asiantuntijakirjoittajalle hahmottuvat teemat, joista kannattaa kirjoittaa? Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorin Päivi Korpisaaren mukaan kiinnostus kirjoittamiseen herää usein keskusteluissa alan ihmisten kanssa ja arkisissa huomioissa siitä, millaisiin uusiin ongelmiin käytännön työssä kulloinkin törmätään. Myös media tarjoaa ideoita, kun uutisvirtaa tarkastelee kirjoittajan silmin: voisinko tarttua johonkin keskustelua herättävään aiheeseen kirjoittamalla? ”Uuden tutkiminen on motivoivaa! Kun haluaa tutustua itselle uuteen teemaan, kirjoittaminen auttaa perehtymään ja jäsentämään tietoa”, Korpisaari huomauttaa.

Asianajaja Sonja Heiskala, yksi 100 kysymystä sairauspoissaolojen juridiikasta -teoksen kirjoittajista, jatkaa: ”Usein asianajotoimistotyössä pyritään tehokkaasti ennalta määrättyyn päämäärään. Kirjoittaessani minulla on lupa heittäytyä tutkimaan teemaa ja löytää uusia näkökulmia kirjoitusprosessin myötä.”

Kirjoittajan pitää tuntea yleisönsä ja valita sille sopiva käsittelytapa: vaikka juridista kirjallisuutta tehdään ensisijaisesti juristien käyttöön, yhteiskunnan oikeudellistuessa syntyy koko ajan lisää myös muita ryhmiä, joille lainsäädäntöön pohjaava tieto on tarpeellista. Kustantaja miettii sisällön formaatin lukijan käyttötarpeen mukaan.

Alman juridiikan sisältöjen julkaisupäällikkö Heidi Antinkarin mukaan ajankohtaisiin teemoihin on pystyttävä tarttumaan entistä nopeammin ja asiantuntijoita on palveltava tehokkailla tietopaketeilla. Esimerkkinä kevyempien sisältöjen tuotannosta Antinkari mainitsee Alman Juridiikan ajankohtaiset -sisältöpalvelun, jossa julkaistaan mm. artikkeleja ja oikeustapauskommentteja. ”Päivän polttaviin teemoihin ja kiinnostaviin uutisiin keskittyvä ajankohtaistiedon palvelu on juristin työssä nykyään lähes välttämätön." Palvelu on kätevä julkaisualusta asiantuntijalle, joka haluaa tuoda esiin oman näkökulmansa keskustelua herättävään muutokseen tai ilmiöön. ”Jos jokin ajankohtainen teema herättää kiinnostuksesi ja haluat tarkastella sitä tiiviisti kirjoittaen, Juridiikan ajankohtaiset voi olla tekstillesi sopiva paikka”, Antinkari jatkaa.

Sonja Heiskalan mukaan kirjoittamiseen pitää suhtautua työnä – taustatyö ennen varsinaista kirjoitusvaihetta vie paljon aikaa eikä hyvää tekstiä välttämättä synny pitkän työpäivän uuvuttamana. Itsetuntemus ja kirjoittamisen mahdollistavan päivärytmin löytäminen ovat tärkeitä. ”Siinä missä minulle sopii illalla ja yöllä kirjoittaminen, monille taas aamun ensimmäiset tunnit ennen työpäivää ovat tehokkaimpia”, Heiskala sanoo.

Aikataulun merkitystä ei voi korostaa liikaa, sanovat kokeneet kirjoittajat. Tavoiteaikataulun asetannassa on oltava realistinen – jopa pessimistinen – koska elämä yllättää aina.

Jos kirjoittajia on useita, yhteiset pelisäännöt pitävät kirjoitusprosessin koossa ja käynnissä. Syvyys, käsittelytapa ja merkintätavat on hyvä sopia etukäteen ja varata aikaa myös keskinäiselle tekstien kommentoinnille. Kun kirjoitetaan ryhmänä, eri alojen osaajat tuovat moniammatillista osaamista ja useita näkökulmia asiaan. ”Keskustelu ja sparrailu kirjoittajakavereiden kanssa on kullanarvoista. Keskustelujen kautta hahmotat, milloin oma näkemys tuottaa lisäarvoa ja kannattaa käsitellä tekstissä”, Heiskala sanoo.

”Testaa tekstiäsi kollegoilla ja teeman asiantuntijoilla, ja tee se mielellään jo kirjoitusprosessin alkuvaiheessa, ennen kuin olet vahvasti sitoutunut tuottamaasi tekstiin ja vähemmän avoin kommenteille”, Korpisaari kehottaa. ”Teksti on hyvä jättää välillä myös lepäämään”, Heiskala muistuttaa. Kun omaan tekstiin saa etäisyyttä, voi saada uusia oivalluksia käsittelytavasta, rakenteesta ja päätelmistä. Ne vievät työtä ison harppauksen eteenpäin.

Juristilla on tapana kirjoittaa kuin juristi – myös silloin, kun konteksti edellyttää toisenlaista lähestymistapaa. ”Juristin virkkeissä on vähintään 20 prosenttia liikaa sanoja”, väittää kokenut kirjoittaja, asianajaja Klaus Nyblin. Jos kirjoittaja ei luota lukijaansa, hän laventaa tekstiään saadakseen varmasti kaikki mahdolliset lukijat ymmärtämään viestinsä. ”Hyväksy se, että et voi koskaan tavoittaa tekstilläsi koko yleisöä – tarkastele tekstiäsi kriittisesti ja tiivistä”, Nyblin neuvoo. Hän antaa myös toisen hyvän vinkin juristikirjoittajalle: jos tekstiin sisältyvät juridiset termit säilyttävät merkityksensä yleiskielisiksi käännettyinä, käännä ne.

Nykyään artikkelitekstejä otsikoidaan usein kysymyksin, kun kalastellaan lukijoiden klikkejä. Miten syntyy lyhyen juridisen tekstin tehokas otsikko? Nyblin kehottaa muotoilemaan otsikon kysymyksen sijasta väitelauseeksi. ”Hyvä väitelause herättää mielenkiinnon ja lupaa, että teksti perustelee väitteen.”