Kas­vu­kes­kus­te­lus­ta puuttuu yksi näkökulma

Talouskasvun puutteesta on viime aikoina käyty Suomessa paljon keskustelua. Vaikka juuri nyt orastavaa kasvua onkin näkyvissä, Suomen talouskasvu on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa.

Kasvuyritykset ovat kasvun ytimessä. Ne pyrkivät kasvamaan ponnistaen liikeideastaan hankkien rahoitusta ja tekijöitä toteuttamaan perustajiensa visioita. Keskustelu kasvuyritysten ympärillä liittyy korostetusti rahoituksen hankkimiseen, tuotteen markkinasopivuuteen, avainhenkilöiden rooleihin, markkinointiin ja yrityskulttuuriin. Viimeksi mainittu nähdään tärkeänä erityisesti uusien innovaatioiden syntymisen ja tuotekehityksen kannalta. 

Kasvuyritykset tarvitsevat ihmisiä kasvaakseen. Ihmiset vakuuttavat rahoittajia ja varmistavat näin kasvun yhtälöstä pääoman. Ihmiset myös tekevät innovaatioita, puurtavat tuotekehityksen parissa ja vievät tuotteita markkinoille. Julkisessa keskustelussa yritysten sanotaan tarvitsevan osaavaa työvoimaa.

Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä. Yritykset tarvitsevat työkykyistä työvoimaa. Työkyky on kykyä osallistua työelämään, antaa siellä panoksensa ja tukea siten kasvua.

Nykypäivänä merkittävä osa startupeista kehittää digitaalisia tuotteita ja työ on niin sanotusti tietotyötä. Kun työtä tehdään aivoilla, henkinen työkyky korostuu.

Työskentely kasvuyrityksissä saattaa olla kiihkeää. Epävarmuus tulevasta lisää paineita. Työkyky saattaa olla kaltevalla pinnalla, jossa innostuminen ja sitoutuminen työhön luisuu palautumisen puutteen vuoksi uupumukseksi. Liiallinen pinnistely ja sinnittely johtaa tilanteen pahenemiseen ja suurempiin ongelmiin. Jos työntekijän osaaminen ja kapasiteetti eivät ole riittävällä tasolla vastuisiin nähden, riski uupua tai menettää työkyky kasvaa. Samalla myös yrityksen kasvun edellytykset pienenevät.  

Pienissä kasvavissa yrityksissä ei välttämättä ole HR-toimintoa. Työkykyä tukevat esihenkilörakenteetkin saattavat olla ohuet.

Pienemmätkin työkykyongelmat johtavat työsuorituksen heikkenemiseen, hieman suuremmat työkykyhaasteet johtavat sairauspoissaoloihin, vakavimmat työkykyongelmat johtavat työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työterveyslaitoksen mukaan kohonneen työuupumuksen riski koskee Suomessa vähintään joka neljättä työntekijää. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat Kelan tilastossa suurin sairauspäivärahan saamisen syy. Tästä syystä sairauspäivärahaa sai yli 100 000 henkilöä vuonna 2024. Työeläkeyhtiö Varman tilastoissa mielenterveys oli suurin syy hakea työkyvyttömyyseläkettä vuonna 2024.

Masentuneen on vaikea olla luova työssään kasvuyrityksessä, eikä ahdistunut suhtaudu optimistisesti tulevaisuuteen. Sairauslomalla oleva työntekijä ei varsinkaan hanki rahoitusta, innovoi tai tee tuotekehitystä.

Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat siten myös kasvun esteitä.

Julkisessa keskustelussa on huomautettu, että Suomen menestymisen vuoksi myös muiden kuin pienten startup-yritysten tulisi kasvaa. Suurissa yrityksissä toimialojen ja työtehtävien kirjo lisääntyy ja henkilöstö on iältään ja työkyvyttömyyden riskien osalta moninaisempaa.

Työkyvyn ongelmat estävät kasvua myös suuremmissa yrityksissä.

Kuten eräs johtaja totesi kirjoittamani “Johtajan työkykykirjan” haastattelussa: ”Jos otat firmasta pois ihmiset, kaikki lakkaa. Samalla tavalla, jos otat paperitehtaasta pois paperikoneen, ei tule yhtään paperia.”

Työkyvyn ja kasvun yhteys on siten selkeä. On olemassa yksi kysymys, joka on olennainen niin pienemmän startupin kuin suuremman kasvuun pyrkivän yrityksen johdossa: Tukeeko yrityksemme kulttuuri työkykyä? Kasvua tulisi hakea kestävästi eli työkyvyllä tulisi olla sija yrityksen kulttuurissa.

Yrityskulttuuri muodostuu arvoista, rakenteista ja toimintatavoista. Yrityskulttuuri on yrityksen tapa toimia. Työkykyä tukeva yrityskulttuuri tarkoittaa ihmisten ja hyvinvoinnin noteeraamista yrityksen arvoissa sekä työkyvyn johtamiseen liittyviä rakenteita ja toimintamalleja. Arvot tulee elää todeksi yrityksen arjessa.

Muutos kohti työkykyä vahvistavaa yrityskulttuuria on välttämätön. Jos mielenterveyspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden suunta on jatkossakin samanlainen, ei kasvu- tai muihinkaan yrityksiin löydy jatkossa asiansa osaavia, luovia ja uudistavia työntekijöitä

Kirjoittaja on Varman työkykyjohtaja ja kirjoittanut kirjan “Johtajan työkykykirja” (Alma Talent 2023).