Kasvuyritykset sietävät riskiä ja panostavat kasvuun

Monesti kasvuyritykset mielletään startup-yrityksiksi, joihin on sijoitettu paljon pääomia isojen voittojen toivossa. Ne muodostavat kuitenkin vain pienen osan suomalaisista kasvuyrityksistä. Valtaosa kasvajista sijoittuu perinteisille toimialoille, erityisesti palveluihin.

Viime vuosina uusia kasvuyrityksiä on syntynyt huomattavan paljon it-, työnvuokraus-, konsultointi- sekä terveys- ja hoitoaloille. Kasvun taustalla vaikuttavat megatrendit, muun muassa digitalisaatio ja väestökehitys.

Alma Talent on seulonut kasvajia yritysten tilinpäätöstiedoista vuodesta 2009. Mittava tilastodata tarjoaa ainutlaatuisen näköalan suomalaiseen yrityskenttään, joka koostuu valtaosin alle kymmenen henkilöä työllistävistä mikroyrityksistä.

Kasvuyritys on Alman Talentin määritelmän mukaan yli 500 000 euroa vuodessa liikevaihtoa tekevä yritys, joka on kasvanut yli 20 prosenttia vuodessa kolme vuotta peräkkäin. Tällaisia yrityksiä löytyy Suomesta noin tuhat.

Suomen viime vuosien hyvä talouskasvu on heijastunut positiivisesti kasvuyritysten määrään. Vuosi 2017 oli kasvajien huippuvuosi, ja määrä nousi hieman myös vuonna 2018. Kuluvan ja tulevan vuoden näkymiä on sen sijaan vaikea arvioida.

Suomi on vientivoittoinen maa, jossa suurten vientiyritysten myynti heijastuu pk-kenttään.

– Vuoden 2019 ensimmäisellä kvartaalilla pörssiyhtiöt ovat kasvaneet kolmisen prosenttia, mutta kustannukset ovat kasvaneet samaa vauhtia, joten tulokset eivät voi kasvaa samalla tavalla. Kauppasodat, geopoliittiset ristiriidat ja esimerkiksi brexit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen, luettelee Alma Talentin analyytikko Ari Rajala.

Lähes puolet Suomen viennistä kohdistuu euroalueelle, joten sen taloudella on suuri vaikutus. Euroalueen talous kasvaa nyt heikosti. Suomalaiset yritykset ovat Rajalan mukaan kuitenkin erinomaisessa kunnossa eivätkä maailmantalouden turbulenssit heilauta suomalaisten yritysten taloutta edellisen finanssikriisin tavoin.

– Meillä on hyvät kasvun edellytykset, koska taloudellinen tila on vahva. Vaikka maailmalta tulisi isoja laineita, yrityksiä ei kaadu pilvin pimein, Rajala toteaa.

Myös pk-yrityksillä on puskureita heikkoja aikoja varten ja aikaa sopeuttaa liiketoimintaansa maailmantalouden syklien mukaan.  

 Jos yritys haluaa kasvaa, sen on siedettävä riskiä ja panostettava kasvuun etukäteen. Kasvun suurimmaksi hidasteeksi kasvuyrittäjät nimeävät itse riskinoton puuttumisen. Jos ei ota riskiä, ei kasva.

Kasvuhalut vähenevät usein myös omistajan vanhetessa. Tällöin yritys saattaa olla hyvä ostokohde toiselle yritykselle. Toisaalta vanha yritys voi nousta uudelle kasvupolulle uuden sukupolven ja sen tuomien rohkeiden uudistusten myötä.

Yhteiskunnan kannalta kasvuyritykset ovat erittäin haluttuja, sillä ne työllistävät. Ne ovat myös suuria veronmaksajia.

Tilinpäätöstiedot ovat kymmenen vuoden aikana osoittaneet, että yli 75 prosenttia kasvuyrityksistä on ollut vuosittain erinomaisen kannattavia. Suurin voittaja on siis yrittäjä itse. Hän on löytänyt oman tekemisensä tavan.

1. Vain pieni yritys voi kasvaa nopeasti.
Väärin. Nopeimmin kasvavat 2–10 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset.

2. Kasvua syntyy vain kannattavuuden kustannuksella.
Väärin. Yli 75 prosenttia kasvuyrityksistä kannattaa erinomaisesti.

3. Pääosa kasvuyrityksistä on tappiollisia.
Väärin. Kasvuyrityksistä noin 8 prosenttia tekee tappiota. Mielikuva liittyy startup-yrityksiin.

4. Kasvua syntyy vain isolla riskillä ja suurilla panostuksilla.
Väärin. Suurin osa kasvuyrityksistä rahoittaa kasvunsa tulorahoituksellaan ilman pankkirahoitusta. Mielikuva liittyy startupeihin.

5. Kasvu on suuri riski, joka voi helposti kaataa koko yrityksen.
Osittain totta. Jos yritys kasvaa ottamalla paljon velkaa ja kannattavuutensa kustannuksella, epäonnistumisen riski on suuri. Ei kannata kasvaa vain kasvun vuoksi.