Kokeilemisen taito vahvistaa itsetuntemusta ja kehittää kykyä sietää epävarmuutta
Kokeilemiseen kannustetaan lähes joka organisaatiossa, mutta millaisia tekoja kokeileminen tarkoittaa käytännössä? Entä miten kokeilu määritellään? Lisäksi pitäisi kokeilla ketterästi. Tarkoittaako tämä sitä, että kokeilut täytyy tehdä sprinteissä?
Kuka tahansa voi halutessaan ottaa loikan kohti ketterää kokeilukulttuuria ja saavuttaa parempia tuloksia. Kokeilukulttuuria voidaan edistää niin organisaatiotasolla, lähijohtamisessa kuin yksilön näkökulmastakin. Oletpa sitten ison vastuualueen yritysjohtaja tai yksittäinen työntekijä, samat ketteryyden periaatteet pätevät.
Arjessa kokeileminen voi olla hyvin kevyttä. Yksi keveimmistä versioista lienee päivittäinen testailu: uusien ruokien maistelu, uusien työvälineiden tai -ohjelmien testaaminen ja tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen tai prosessien viilaaminen. Tällaiset kokeilut ovat turvallisia. Niihin ei liity juurikaan epäonnistumisen vaaraa, sillä kokeileminen on pientä, vaatii vain vähän vaivaa ja aikaa, eikä lopputulos vaikuta elämään merkittävästi. Tällaiset arkiset testailut ovat kuitenkin tärkeitä kokeilukulttuurin mahdollistajia.
Vaikka sinun kuinka tekisi heti mieli tavoitella jotain suurta, pienin askelin etenemällä saat todellisuudessa parempia tuloksia. Tätä joudut varmasti perustelemaan organisaatiossasi. Se vaiva kannattaa kuitenkin nähdä. Kyseenalaistajatkin ovat valmiita lähtemään mukaan, kun kokeilut alkavat tuottaa tuloksia.
Ketterästi kokeileminen on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Hypoteesin määrittämisen jälkeen testataan mahdollisimman nopeasti, pienellä vaivalla ja alhaisilla kustannuksilla, päteekö hypoteesi. Itse testaamisen jälkeen arvioidaan tuloksia ja reflektoidaan, mitä voidaan oppia. Ei ole oikeasti väliä, mitä termejä eri vaiheista tai työkaluista käytät. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja oppia jatkuvasti mahdollisimman paljon.
Säännöllinen reflektio mahdollistaa nopeatkin muutokset
Reflektio on menneen toiminnan arviointia ja siitä oppimista. Se on hyvin yksinkertainen mutta voimallinen työkalu. Kun hyödynnetään reflektion avulla opittua tulevaisuuden toiminnassa, ollaan ketteryyden ytimessä. Ilman reflektiotakin organisaatiossa saatetaan kokeilla ja kehittää asioita, mutta aito oppiminen puuttuu.
Kannustan soveltamaan reflektiota myös muille elämän osa-alueille kuin vain työhön. Ei taida olla aluetta, jossa et hyötyisi hetkellisestä pysähtymisestä ja asioiden arvioinnista.
Mikäli reflektointi on sinulle uutta, suosittelen, että teet itsellesi säännöllisen kalenterimerkinnän, harjoittelet ensin hieman itse ja kokeilet reflektointia sen jälkeen muiden kanssa yhdessä. Reflektio on mainio työkalu myös itsetuntemuksen parantamiseen. Hyvä itsetuntemus puolestaan kannattelee sinua epävarmuudessa ja muutostilanteissa. Hyvä itsetuntemus auttaa jokaista olemaan parempi lapsi, puoliso, vanhempi, kollega, alainen ja johtaja.
6 askelta kokeilevaan tekemiseen
1. Aloita reflektio
Sen sijaan että keskityt suunnittelemaan, miten voit käynnistää kokeilut omassa organisaatiossasi, aloita tekeminen läheltä. Suunnitelmia voit edistää tekemisen ohessa. Ota ensimmäiseksi reflektio osaksi omia ja tiimin säännöllisiä prosesseja. Pyri mahdollistamaan jatkuva palautteen antaminen ja käynnistämään näin ketterä oppimissykli.
2. Kysy: miten tätä voisi kokeilla?
Ennen kuin päätät muuttaa jotain, kuten käynnistää ison kehityshankkeen tai rakentaa uuden palvelun, kysy, voisiko ratkaisua kokeilla jotenkin. Kokemusteni perusteella on helpompi tehdä oikeansuuntaisia päätöksiä, kun etenee kokeilemalla ja tekee yhden ison päätöksen sijaan paljon pieniä – yhdessä muiden kanssa.
3. Panosta psykologiseen turvallisuuteen
Pyri tunnistamaan merkkejä psykologisesta turvallisuudesta tai sen puutteesta. Kuuntele ihmisiä ympärilläsi ja pyri omilla teoillasi osoittamaan, että kokeileminen ja oppiminen on suositeltavaa. Pysähdy välillä pohtimaan omaa toimintaasi ja sen vaikutuksia muihin.
4. Varmista johdon tuki
Luo tiivis keskusteluyhteys johdon edustajien kanssa, jotta pystyt keskustelemaan heidän kanssaan kokeilemisesta. Pyri osallistamaan heitä ja pyydä heiltä näkemyksiä. Jatkuva vuoropuhelu ja yhdessä tekeminen helpottavat saamaan tukea jatkuvasti.
Mikäli edustat itse ylintä johtoa, osoita säännöllisesti sekä sanoin että teoin kokeilemisen ja oppimisen tärkeys. Pyri jatkuvaan vuoropuheluun eri organisaatiotasojen toimijoiden kanssa ja ole avoin kriittisille näkemyksille.
5. Ole kärsivällinen mutta tavoitteellinen
Toimintatapamuutokset ja uusien rutiinien luominen eivät tapahdu hetkessä. Kulttuurinmuutokset vievät vuosia. Tämä on hyvä muistaa, jottei anna liian nopeasti periksi. Toisaalta tavoitteen pilkkominen realistisiin välitavoitteisiin ja tulosten mittaaminen auttavat konkretisoimaan saavutettuja tuloksia ja ylläpitämään motivaatiota.
6. Integroi kokeileminen osaksi prosesseja
Kokeileminen on helppo käynnistää innokkaiden vetäjien avulla. Jotta tekeminen ei riipu yksilöistä, kokeileminen ja iteroiminen täytyy saada osaksi prosesseja. Tällöin kokeileminen ei lopu, vaikka yksittäinen henkilö siirtyisikin muualle.
**
Terhi Aho on digitalisaation ammattilainen, ketterä coach ja yrittäjä, luo rohkeasti uutta ja joka kokeilee jatkuvasti erilaisia tapoja tehdä asioita fiksummin.
Terhi Aho: Kokeilukulttuuri – johda kasvua joka päivä (Alma Talent, 2023)
