Kuinka koko­nai­sark­ki­teh­tuu­ri auttaa hyödyntämään tekoälyä?

Tekoäly (AI) on nykyään kaikkien huulilla, eikä sen hyötyjä tarvitse enää perustella. Teknisiä ratkaisuja on tarjolla yllin kyllin, mutta todellinen haaste on tekoälyn integroiminen osaksi organisaation toimintatapoja. Miten tekoälyä voidaan hyödyntää juuri sinun organisaatiossasi? Mitä se vaatii prosesseilta, tiedoilta, ihmisiltä ja IT:ltä? Näihin kysymyksiin on löydettävä vastaukset, ennen kuin tekoälystä saadaan täysi hyöty irti. Tarvitaan paitsi teknistä osaamista, myös tietoa organisaation kyvykkyyksistä. Hyvä suunnitelma, kuten tekoälystrategia, on tärkeä, mutta se ei yksin riitä. Suunnitelmat on myös vietävä käytäntöön.

Kokonaisarkkitehtuuri (enterprise architecture) on menetelmä, joka auttaa johtamaan kehittämistä ja toteuttamaan laajoja muutoksia, kuten tekoälyn käyttöönottoa. Se toimii kuin kartta, joka ohjaa organisaatiota tekoälyn hyödyntämisessä. Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että tekoälyratkaisut ovat linjassa organisaation tavoitteiden kanssa, toteutettavissa ja organisaatiolle arvokkaita.

Tässä neljä vinkkiä, kuinka kokonaisarkkitehtuuri voi auttaa hyödyntämään tekoälyä:

Tekoälyn hyödyntäminen on strateginen valinta, joka vaatii ylimmän johdon sitoutumista. Strategiat on myös vietävä käytäntöön, ja tässä auttaa kyvykkyyspohjainen kehittäminen. Siinä tunnistetaan organisaation kyvykkyydet ja kehitetään niitä järjestelmällisesti strategisten painopisteiden ja liiketoiminnan tavoitteiden perusteella.

Laadi ensin kyvykkyyskartta, joka tiivistää organisaation toiminnan yhteen kuvaan. Arvioi sitten kyvykkyyksien nykytila ja priorisoi ne tekoälyn hyödyntämisen näkökulmasta. Näin saat listan kehitettävistä kyvykkyyksistä ja voit päättää, kuinka niitä kehitetään: projekteilla, osaamisen kehittämisellä, organisaatiomuutoksilla tai vaikka rekrytoinneilla.

Tekoälysovellukset tarvitsevat laadukasta dataa. Millaista dataa organisaatiossa on ja mistä se saadaan tekoälysovellusten käyttöön? Miten varmistetaan tietosuoja ja tietoturva? Tiedonhallinta on laaja kokonaisuus, jonka kartoittamiseen ja kuvaamiseen voi mennä ikä ja terveys, mutta kokonaisarkkitehtuurilla se onnistuu kustannustehokkaasti.

Kokonaisarkkitehtuurin kautta voit tunnistaa ja kuvata tietojen rakenteet, säilytyspaikat, käsittelytoimenpiteet ja tietovirrat. Selvitä tiedon laatu haastatteluin tai teknisen analyysin avulla ja paranna sitä ohjeistuksilla, koulutuksella tai kehittämällä järjestelmiä.

Tekoälyä toki voi hyödyntää hankkimalla hienolta kuulostavan sovelluksen ja miettimällä sitten, mitä sillä voisi tehdä. Se on kuitenkin harvoin järkevää. Sen sijaan kannattaa lähteä liikkeelle organisaation tavoitteista, tarpeista ja haasteista. Ratkaisujen miettiminen kannattaa aloittaa vasta sitten, kun tiedetään, mitä tarkalleen voisi tehdä tehokkaammin tai laadukkaammin.

Kokonaisarkkitehtuurista saat kätevän listan alueista, joilta tarvittavia pohjatietoja voi lähteä kartoittamaan. Edellä mainitut kyvykkyydet ovat yksi mahdollinen jaottelu, prosessit toinen. Myös organisaation yksikkö- ja tiimirakennetta voi käyttää. Kutsu kokoon tarvittavat ihmiset, kirjatkaa ylös havainnot nykytilasta ja valitkaa sitten tärkeimmät tekoälyn hyödyntämiskohteet. Kokonaisarkkitehtuuri voi auttaa myös näiden priorisoinnissa. Ja muista, olet nyt miettimässä tarpeita ja haasteita, et vielä teknisiä ratkaisuja.

Kun tiedät, missä ja miten tekoälyä voisi hyödyntää, on aika siirtyä ratkaisuihin. Tekoälyn käyttöönotossa kannattaa edetä kokeilujen kautta, mutta niistäkin kannattaa laatia kevyt suunnitelma. Varmaan arvasitkin jo, että kokonaisarkkitehtuurista on hyötyä myös tässä.

Ratkaisuarkkitehtuurilla voit suunnitella minkä tahansa ratkaisun. Se on kuvaus, joka tiivistää muutamaan piirrokseen sen, mitä ratkaisuun kuuluu, mitä riippuvuuksia sillä on, ja miten sitä hyödynnetään. Kuvaukset helpottavat huomattavasti keskusteluja, teknologioiden valintaa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelua. Helpoimmillaan ratkaisuarkkitehtuurikuvauksen laatii tunnissa tai parissa.

Voit käyttää internetistä löytyviä listauksia tekoälyn käyttökohteista ratkaisujen ideoinnin tukena, mutta älä tarkastele ratkaisuja liian tiukasti tekoälylasit päässä. Toimivin ratkaisu voi olla myös jokin muu kuin tekoälysovellus! Ratkaisuarkkitehtuurin avulla voit kuvata monenlaista kehittämistä – digitalisointia, ohjelmistorobotiikkaa, muunlaista automatisointia tai vaikka liinausta.

Kun ratkaisu on kuvattu ylätasolla, pääset valitsemaan sopivia teknologioita ja suunnittelemaan toteutusta. Jos tarvittavaa osaamista ei ole omasta takaa, tukee ratkaisuarkkitehtuuri sopivien kumppanien valinnassa. Kuvausta kannattaa hyödyntää myös toteutuksen seurannassa.

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa ymmärtämään, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää, mikä muuttuu ja mitä muutos vaatii. Hyvä suunnittelu ja viestintä eivät silti riitä. Tarvitaan myös muutosjohtamista, jotta ihmiset innostuvat tekoälymuutoksesta, omaksuvat uudet työskentelytavat ja osaavat hyödyntää tekoälyä tehokkaasti ja eettisesti. Huolehdi siis esimerkiksi koulutuksesta ja jatkuvasta tuesta tekoälyn käyttöön. Ja vaikka olen edellä kirjoittanut paljon ”pehmeistä” asioista, ei sovi unohtaa myöskään tekoälyyn liittyvän teknologiaosaamisen kehittämistä – myös johtoportaassa.

Lisää oppeja kokonaisarkkitehtuurista ja sen hyödyntämisestä saat kirjastani Kokonaisarkkitehtuuri: Oppaasi organisaation muutosmatkalla.

Eetu Niemi (KTM, FT) on pitkän linjan kokonaisarkkitehtuurikonsultti. Hän on auttanut useita kymmeniä julkishallinnon ja yksityisen sektorin organisaatioita kehittämään kokonaisarkkitehtuurityötään ja saamaan siitä konkreettisia hyötyjä.