Me millenniaalit olemme uusi jäl­leen­ra­ken­ta­jien sukupolvi

Millenniaalille eläke tuntuu vielä melko kaukaiselta käsitteeltä. Sain kuitenkin muutama vuosi sitten kotiin kirjeen, jossa kehotettiin tarkastamaan työeläkkeen tiedot olevan oikeassa. Tein kuten pyydettiin ja huomasin verkkopalvelussa samalla arvion eläkkeeni aloituspäivästä. Sen mukaan voisin siirtyä eläkkeelle syyskuussa 2057.

Kun olin selvinnyt vuosiluvun aiheuttamasta huimauksesta, aloin vetää yhteen faktoja. Jos vain saan olla terve, en ole suunnitellut eläköityväni ennenaikaisesti. Aktiivinen työurani tulee siis ulottumaan vielä ainakin neljälle vuosikymmenelle.

Näihin vuosiin tulee osumaan myös se aikaikkuna, kun voimme vielä muuttaa suhteemme luontoon ja ratkaista ihmiskunnan suurimmat ongelmat ennen kuin on liian myöhäistä. Ratkaistavien ongelmien listalle kuuluvat esimerkiksi kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä, ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin sopeutuminen, luontokato, vesistöjen saastuminen ja maapallon resurssien ylikulutus.

Ratkaisut näihin ongelmiin tullaan kehittämään ja ottamaan käyttöön suuressa mittakaavassa meidän milleniaalien työuran aikana. Jatkosodan aikana ja sen jälkeen työelämässä ollutta sukupolvea kutsutaan jälleenrakentajien sukupolveksi. Sen jälkeiset sukupolvet loivat hyvinvointiyhteiskunnan pohjan, kasvattivat taloutta ja tekivät Suomesta kansainvälisen menestystarinan.

Nyt on taas aika rakentaa yhteiskunnan peruspilarit uudelleen. Tarvitsemme valtavasti osaajia näiden ratkaisemisen arvoisten ongelmien pariin. Meidän ikäluokkamme tehtävä on olla uusi jälleenrakentajien sukupolvi.

Samalla kun sulattelin sukupolveni uutta identiteettiä, aloin miettiä millä tavalla meidän pitäisi toimia ja johtaa tulevaisuudessa.

Ekologisen kriisin ratkaisu kestävällä tavalla vaatii, että muutamme elin-, kulutus- ja tuotantotapojamme kestävälle pohjalle. Tämä vaatii valtavan määrän uusia innovaatioita, jotka korvaavat vanhat tavat luovan tuhon avulla.

Uudet innovaatiot syntyvät tehokkaasti startupeissa ja kasvuyrityksissä. Ne tarvitsevat kuitenkin ympärilleen niiden toimintaa tukevan ja vauhdittavan yhteisön, jossa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla on oma roolinsa. Yhteinen ongelmanratkaisu muodostaa ekosysteemejä. VTT:n mukaan jopa 96 % innovaatioista syntyy ekosysteemeissä.

Ensimmäisen aallon kasvuyritykset loivat perusteknologiat, kuten tietokoneet, matkapuhelimet ja tietoverkot. Toisen aallon kasvuyritykset loivat näitä hyödyntäviä palveluita, kuten sosiaalisen median, verkkokaupan ja digitaalisen asioinnin sovelluksia.

Kolmannen aallon kasvuyritykset ratkovat viheliäitä ongelmia yhteiskunnan kriittisillä sektoreilla, kuten teollisuudessa, energiantuotannossa, liikkumisessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Näillä aloilla tarvitaan paljon yhteistyötä kasvu- ja suuryritysten, tutkijoiden, viranomaisten, valtion, rahoittajien ja järjestöjen välillä.

Samalla valtion merkitys innovaatioissa kasvaa. Suurten haasteiden ratkaiseminen on pitkäjänteistä ja siten riskialttiimpaa, joten valtio tarvitaan sekä kantamaan riskiä että osoittamaan suuntaa. Valtio voi tukea innovaatioiden kehitystä ja leviämistä t&k-rahoituksella, lainsäädännöllä ja kannustimilla.

Ekosysteemien ymmärtäminen ja johtaminen muodostuu entistä tärkeämmäksi osaksi johtajan työkalupakkia. Ekosysteemien konsepti liiketaloustieteisiin tuli vuonna 1993, kun James Moore esitteli termin Harvard Business Review'ssä julkaistussa artikkelissa. Hän huomasi, että kilpailua isoista markkinoista ei käydä yksittäisten yritysten vaan kokonaisten ekosysteemien välillä.

Sittemmin ekosysteemejä on tunnistettu useita erilaisia. Tyypillinen jaottelu on innovaatioiden näkökulmasta jakaminen kolmeen vaiheeseen.  Osaamisekosysteemeissä luodaan ja jaetaan tietoa, innovaatioekosysteemeissä kaupallistetaan keksintöjä ja liiketoimintaekosysteemeissä tehdään yhteistyötä markkinoilla.

Yritysten onkin syytä miettiä oma suhteensa ekosysteemeihin seuraavien kysymysten avulla.

Uuden aallon kasvuyritykset rakentavat yhteiskunnan peruspilareita uudelleen. Kun 2010-luvun mantra oli perinteisten toimialojen ohjelmistopohjainen disruptio, tämän vuosikymmenen kasvutarinat rakentavat yhteiskunnan toimintaa kestävämmälle pohjalle. Millä tavalla sinä olet osa tätä tarinaa?

Petri Vilén on kirjoittanut kirjan Ratkaisevat yhteisöt – Kuinka merkittävät innovaatiot syntyvät, joka on ilmestynyt marraskuussa.