Millainen on hyvä työntekijä?
Voiko täydellistä työntekijää olla? Entä esihenkilöä? Ei voi, mutta on tunnistettu tiettyjä asioita, joista tunnistaa hyvän esihenkilön ja työntekijän. Usein moni sanoo, että ammattitaitoinen työntekijä on sellainen. Hyvää työntekijää on kuvattu useita vuosia tehneenä ammattilaisena, joka kykenee hoitamaan työtehtävänsä kunniakkaasti ja osaa soveltaa ammattitaitoaan tiukoissakin tilanteissa.
Tuo edellä mainittu ominaisuus sen tärkeydestä huolimatta ei vain enää riitä täyttämään hyvän työntekijän ominaisuuksia. Missä vaiheessa työelämässä on alettu puhua työntekijätaidoista eli työskentelyä työntekijän roolissa sekä osallistumista työyhteisö- ja esihenkilötyöhön? Mitä työssämme on muuttunut? Turhan usein olemme kuulleet tämän listan, että jatkuva muutos, verkostomaisuus ja asiantuntijuuden lisääntyminen ovat muuttaneet työtä. Tähän muutokseen on vuosia reagoitu keskittymällä johtamiseen ja esihenkilötyöhön. Miksi katseemme eivät ole suuntautuneet työntekijöihin itseensä, joilta odotamme itsenäistä päätöksentekoa, oma-aloitteisuutta, luovuutta, innovatiivisuutta sekä halua ja kykyä kantaa vastuuta?
Ehkä syynä on se, että vaatimuksia ei ole haluttu tai ymmärretty kohdistaa jokaiseen meistä ja sen sijasta erilaiset esihenkilövalmennukset ovat olleet kehittämisen kohteena. Johtaminen on nykyisin jaettua, keskustelevaa sekä parhaat puolemme esille tuovaa toimintaa. Ne edellyttävät meiltä työntekijätaitoja. Työntekijöiden rooli ja merkitys on nykypäivän työelämässä paljon suurempi, kuin mitä vallalla olevat johtamisopit tunnistavat. Tämän epäsuhdan vuoksi monilla työpaikoilla työntekijät voivat pahoin, kun heitä johdetaan perinteisillä johtamisopeilla tai he itse eivät huomaa, millaisia taitoja heiltä nykypäivänä odotetaan ammatillisen osaamisen lisäksi. Ihmiset voivat pahoin ja työelämässä olo koetaan yhä useammin stressitekijäksi voimavaratekijyyden sijasta. Voisiko työntekijää osallistava, vuorovaikutteinen ja inhimillinen työn tekeminen olla ratkaisu pahoinvointiimme?
Mikään kone tai ohjelmisto ei voi täysin korvata ihmisen osaamista. Meidän valttejamme työelämässä ovat tunnetaidot, rohkeus, luovuus, rakkaus sekä empatia. Meitä tarvitaan mahdollisuuksien ja ongelmien tunnistamiseen, päätöksentekoon sekä muokkaamaan koneiden tekemää työtä. Meidän ylivoimamme on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja luovuudessa. Olemme edelleen ylivoimaisia virheiden teossa sekä niistä oppimisessa.
Työntekijätaitojen avulla voidaan päästä kohti inhimillisempää työelämää. Milloin olet itse viimeksi pysähtynyt pohtimaan, millaisia ominaisuuksia tai taitoja sinulla on ammattitaidon lisäksi? Mistä sinua on kiitetty työssäsi? Mistä työkaverit sinut erityisesti muistavat? On tärkeää opetelle laajentamaan omaa työntekijätaitojen valikoimaansa. Tiedetäänkö minut vuorovaikutuksen mestarina neuvottelutilanteissa vai empaattisena kanssakulkijana arjen haasteissa? Miten toimin ristiriitatilanteissa ja miten voisin oppia tunnistamaan omia tunnetilojani työssä? Miten huolehdin omasta palautumisestani ja hyvinvoinnistani ja miten toimin säädelläkseni ajankäyttöäni työssä? Nämä kuulostavat itsestään selviltä asioilta työssä, mutta ne ohitetaan päivä toisensa jälkeen, eikä tunnisteta oman toiminnan vaikutusta omaan hyvinvointiin.
Työntekijätaitojen ensimmäinen askel on oppia tuntemaan oman persoonallisuutensa sekä sen kädenjäljen työn tekemiseen. Sen jälkeen voi tunnistaa taitonsa, joiden avulla vuorovaikutetaan, ylläpidetään ja kehitetään työtä. Taitojen tunnistaminen on meistä itsestä kiinni. Onneksi niitä voi oppia joka päivä, jos vain haluaa.
Kun opettelee itseään ja tekemistään, henkilökohtainen hyvinvointi lisääntyy alun pahoinvoinnin jälkeen. Aina ei ole helppoa tunnustaa itselleen, ettei ole täydellinen. Onneksi kukaan meistä ei ole. Jokainen meistä voi oppia uutta itsestään, olennaista on halu oppia.
Jos haluat pärjätä työelämässä paremmin, ensimmäinen askel on: tutustu itseesi. Yhdet tekevät sitä työnohjauksessa, toiset kokeilevat kantapään kautta. On tapa mikä tahansa, nyt on sinun aikasi tutustua uudelleen itseesi ammattilaisena ja laajentaa omia työntekijätaitojasi.
Katri Mannermaa: Työntekijätaidot – Käsikirja (Alma Talent, 2024)
Työelämätaitojen laajuuden tunnistaminen on keskeistä sujuvan ja hyvinvoivan työpaikan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Käsikirja kokoaa nykyajan työelmässä tarvittavat työntekijätaidot yksiin kansiin. Kirjan avulla meistä kukin saa välineitä tunnistaa ja kehittää työelämäosaamistaan sekä myös identiteettiään.
Kirjoittaja Katri Mannermaa
- Katri Mannermaa on yksi Suomen työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden vaikuttajista. Hän on työskennellyt 25 vuotta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mannermaa on koulutukseltaan työterveyshoitaja, terveydenhuollon opettaja (TtM), tietojohtamisen ja tietämyksenhallinnan asiantuntija (FT), henkilöstöpäällikkö sekä työnohjaaja. Hän on myös lisännyt osaamistaan mm. työ- ja organisaatiopsykologiasta.