Mitä yritys voi tehdä työntekijöiden mielenterveyden eteen?

Työkyky on työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen suhdetta. Työkyvyssä alkaa ilmetä ongelmia, kun vaatimusten ja voimavarojen suhde ei ole tasapainossa. Vaikka suomalaisessa työelämässä on muitakin merkittäviä työkyvyn haasteita, viime aikoina mielenterveyden ongelmat ovat olleet korostetusti esillä. Mielenterveyteen liittyvissä haasteissa työn ulkopuolisilla tekijöillä on merkittävä rooli.

Työelämän muutos muuttaa työn kuormitusta ja työssä tarvittavia voimavaroja. Työ on muuttunut yhä enemmän henkisiä voimavaroja edellyttäväksi, tietotyötä syntyy lisää ja fyysiseenkin työhön tulee tietotyön piirteitä.

Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen väestön terveyttä ja työkykyä tarkastelleissa tutkimuksissa on havaittu, että psyykkinen kuormittuneisuus ja masennusoireilu ovat lisääntyneet. Kyselyissä henkinen kuormittuneisuus, ahdistus ja stressi ovat lisääntyneet erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa.

Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairauspoissaolokaudet ovat kasvutrendillä. Työkyvyttömyyseläkkeissä mielenterveyssyyt ovat toinen suuri syy työkyvyttömyydelle tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ohella. Vuoden 2023 aikana mielenterveyteen liittyvät työkyvyttömyyseläkehakemukset ovat lisääntyneet.

Tutkijat Jenni Blomgren, Riku Perhoniemi ja Mikko Laaksonen ovat tiivistäneet tekijöitä mielenterveysongelmien taustalla. Näitä ovat työn vaatimusten lisääntyminen (erityisesti kognitiiviset vaatimukset), työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet, mielenterveyteen liittyvän stigman väheneminen sekä se, että mielenterveysongelmiin haetaan apua aikaisempaa enemmän. Terveydenhuollon diagnosointikäytäntöjen muutokset ovat myös yksi tekijä.

Pauliina Holappa on esittänyt, että on myös mahdollista, että työmarkkinoille on tullut mielenterveydeltään aiempaa haavoittuvaisempia työntekijöitä. Korona-aika ja turvallisuuspoliittisen tilanteen heikkeneminen ovat mahdollisesti lisänneet masennusta ja ahdistusta. Syinä saattavat olla eristäytyminen, epävarmuus tai huoli sairastumisesta.

Nuorten kohdalla mielenterveyssyiden lisääntymiseen on liitetty myös maailman monimutkaistuminen, valinnanvapauden lisääntyminen sekä vertailu ja poseeraus sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksissa mielenterveyden häiriöistä johtuvaan työkyvyttömyyteen yhdistettyjä riskitekijöitä ovat matala koulutustaso, työttömyysjaksot, kuormittavien elämänkokemusten kerääntyminen jo lapsuudesta asti sekä päihteiden käyttö.

Hanna Rinteen eri ammatteja koskeneessa tutkimuksessa mielenterveyssyyt nousivat esiin useissa hoitoalan ammateissa sekä ammateissa, joissa on vaativia asiakaskohtaamisia tai joissa työskennellään yksin.

Työpaikan ja työkykyjohtamisen näkökulmasta mielenterveyteen liittyvissä työkykyongelmissa haasteellista on, että mielenterveyteen liittyvien haasteiden taustalla on usein työn, työpaikan ja työelämän ulkopuolisia syitä. Tällöin itse ongelmaan ei voida työpaikan tasolla vaikuttaa. Olennaista on kuitenkin varmistaa, että työpaikan olosuhteet tukisivat työhön osallistumista. Työhön osallistumisella on mielenterveyden häiriöissä todettu olevan merkittävä kuntouttava vaikutus. Tämä on tärkeä näkökulma siihen, mitä työkykyjohtamisella voidaan mielenterveyden häiriöiden kohdalla saavuttaa.

Suzanne Hees tutkimusryhmineen teki yhteenvetoartikkelin tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, että mielenterveyden ongelmista kärsivä työntekijä pysyy työelämässä. Merkittäviksi tekijöiksi nousivat ilmapiiri, sosiaalinen tuki, työn piirteet, yksilölliset hallintakeinot, terveydentila sekä elämäntilanne. Lista on arkisuudessaan lohdullinen: työelämän olosuhteiden osalta perusasioiden kunnossa pitäminen tukee työssä pysymistä mielenterveyden näkökulmasta.

On todennäköistä, että mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys pysyy vähintään nykyisenlaisena haasteena myös tulevaisuudessa. Työn muutos, työelämän muuttuminen, ilmastonmuutos, pandemiat, etätyön yleistyminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet ovat kaikki tekijöitä, jotka saattavat lisätä työntekijöiden henkistä kuormittumista.

Yhteiskunnallisella tasolla on lisäksi tarpeen kehittää mielenterveyttä tukevia palveluja. Jos mielenterveyden hoidossa on puutteita, näkyvät ongelmat helposti työpaikoilla. 

Työpaikoilla tulisi kiinnittää erityistä huomioita siihen, että työelämä olisi turvallista myös sellaisille työntekijöille, joiden työkyky on mielenterveyden näkökulmasta haavoittuvainen. Työpaikalla on tärkeää myös varmistaa, että työntekijöiden käytössä on mielenterveyttä tukevia palveluja joko työterveyshuollon tai muiden kumppaneiden kautta. Myös eläkeyhtiöllä on mahdollisuus tukea yrityksen mielenterveyteen liittyvää työkykyjohtamista.

Artikkelin kirjoittajalta Pauli Formalta ilmestyi maaliskuussa 2023 Johtajan työkykykirja, josta voi lukea lisää muun muassa liikunnasta ja sen edistämisestä työpaikoilla.