Näin kirjoitin kirjan kahdessa kuukaudessa tekoälyn avulla

Tekoäly on tukiäly, ja sinäkin voit nopeuttaa luovaa työtäsi sen avulla. Tekoälyn vallankumous – Käsikirja syntyi muutamassa kuukaudessa kirjailijan, tekoälyn ja kustannustoimittajan yhteistyönä.

Toukokuun 18. päivä istahdin Finnairin Malagaan menevään koneeseen. Olin kysynyt aiemmin viikolla, kiinnostaisiko Alma Talentia julkaista kirja ”uudesta tekoälystä”, ilmiöstä, joka syntyi ChatGPT:n myötä. Sen vaikutus yhteiskuntaan ja elämäämme tulisi olemaan niin merkittävä, että koin sen vaativan syvällisempää käsittelyä. Kustantaja innostui aiheesta ja lupasin palata siihen parin viikon päästä.

Aihe oli pyörinyt mielessäni jo alkuvuodesta saakka. Aloittaminen tuntui vaikealta – joko ajatuksia oli liikaa tai en saanut niitä paperille asti. Nyt kuitenkin päätin ryhtyä toimeen, sillä lentomatkat ovat usein olleet luovimpia hetkiäni.

Tein sisällysluettelon ranskalaisin viivoin kirjaten hajanaisia ajatuksiani. Pyysin ChatGPT:tä strukturoimaan sen, ja siitä kaikki alkoi. Lähetin suunnitelman Alman tiimille heti maanantaina viikonloppureissun jälkeen. Varsinainen kirjoitusprosessi alkoi muutaman viikon kuluttua. Heinäkuun lopussa koko käsikirjoitus olikin jo valmis. Ilman tekoälyä prosessi olisi ollut paljon hitaampi, kuten olin aiemman kirjani, Platform Strategyn, yhteydessä kokenut.

Miten sitten tein sen? Tekoälyn käyttö oli sekä haaste että mahdollisuus, ja opin prosessissa paljon. Seuraavassa yhteenveto siitä, miten hyödynsin ChatGPT:tä ja muita tekoälytyökaluja ja mikä oli ihmisen rooli koko prosessissa.

Usein kirjoittaessa tietoa tulee monesta lähteestä ja suuresta määrästä materiaaleja. Tässä kohtaa tekoäly oli erinomainen apu. Annoin tekoälyn käydä läpi lukuisia artikkeleita, tutkimuksia ja muita materiaaleja, ja se veti niistä yhteen keskeiset teemat ja näkökulmat. Ihmisen roolina on tietenkin valita nuo lähteet ja myös osata valita oikea näkökulma, josta pyytää tekoälyä jalostamaan lähteitä.

Oli hetkiä, jolloin tunsin olevani umpikujassa tai kaipasin uutta näkökulmaa johonkin aiheeseen. Tällöin esitin tekoälylle avoimia kysymyksiä, kuten: "Mitä muita vaikutuksia tekoälyllä voisi olla yhteiskuntaan?" Vastauksissa sain usein uusia ideoita ja suuntia, joita en ollut itse ajatellut.

Tekoäly oli korvaamaton apu, kun halusin selittää monimutkaisia konsepteja yksinkertaisesti. Esimerkiksi kun käsiteltiin syväoppimista, annoin tekoälyn generoida analogioita ja selityksiä, jotka tekisivät aiheen helpommin ymmärrettäväksi suurelle yleisölle. Ja selitykset auttoivat minua itseänikin ymmärtämään konsepteja paremmin.

Kun halusin elävöittää tekstiä tai tehdä konseptista konkreettisemman, pyysin tekoälyltä analogioita. Esimerkiksi kun kirjoitin tekoälyn oppimiskyvystä, tekoäly ehdotti vertausta siihen, kuinka lapsi oppii pyöräilemään – aluksi epävarmasti, mutta ajan myötä yhä sujuvammin. Aina eivät analogiat kuitenkaan toimineet ja vaativat omaa näkökulmaa.

Tekoäly auttoi tekemään tekstistä sujuvampaa, houkuttelevampaa ja yksinkertaisempaa. Se tunnistaa kielioppivirheet, ehdottaa synonyymejä ja antaa vinkkejä tekstin parantamiseen. Sen avulla muokkasin tekstiäni kohdeyleisölle sopivammaksi, esimerkiksi muuttamalla asiantuntevaa sisältöä yleistajuisemmaksi tai lisäämällä huumoria ja elävyyttä tekstiin. Huomasin kuitenkin, että aina ChatGPT:n huumori ei toimi ja joskus se voi vaikuttaa teennäiseltä.

Vaikka tekoäly oli monin tavoin oiva apu, se ei korvannut omaa näkemystäni ja kriittistä ajatteluani. On tärkeää ymmärtää, että tekoäly tarjoaa ehdotuksia ja näkökulmia, mutta lopullinen päätös ja analyysi on aina kirjailijan tehtävä. Tekoäly voi auttaa monimutkaisten asioiden yksinkertaistamisessa, mutta kirjailijan tehtävä on varmistaa, että yksinkertaistus ei johda virheellisiin tai harhaanjohtaviin johtopäätöksiin.

Vaikka tekoäly loi valmista tekstiä, teksti vaatii melkein aina jalostamista. Tämä oli erityisen tärkeää, jotta tekstissä säilyi kirjoittajan oma ääni ja näkökulma. Kirjoittamisen perusasiat, kuten älä plagioi, merkitse ja tarkista lähteet, ovat ihan yhtä tärkeitä kuin kirjoittaessasi ilman tekoälyä. Tekoälyn käyttö ei anna meille oikeutta olla tietämättömiä tai huolimattomia.

Alma Talentin Hanna Virusmäki toimi kirjani kustannustoimittajana. Kustannustoimittaja auttaa kirjailijaa monin tavoin, muun muassa editoimalla tekstiä, tuomalla esiin epäloogisuuksia tai huomaamalla asioita, jotka on selitettävä paremmin, jotta lukija ymmärtäisi. Hyvä kustannustoimittaja on korvaamaton apu.

Tekoälystä huolimatta näin oli myös tämän kirjan osalta. Tekoälyn suomen kieli ei ollut vielä täydellistä, ja se ontui monella tavalla. Hanna auttoi tässä erinomaisesti. Myös kirjan rakenteen hahmotus löytyi yhteistyössä. Tekoälyn kehittyessä kustannustoimittajan mekaaninen työ vähenee mutta näkemyksellisyyden osuus kasvaa. Tekoäly muuttaa tätäkin työtä.

Kirjoitusprosessi "Tekoälyn vallankumous" -kirjalle oli opettavainen matka tekoälyn ja ihmisen yhteistyöhön. Se osoitti, että tekoäly voi olla arvokas työkalu kirjailijoille, mutta se ei korvaa inhimillistä intuitiota, tunnetta ja näkemystä. Tekoäly on työkalu, joka voi tehdä meistä parempia kirjailijoita, mutta se ei tee meitä tarpeettomiksi.

Tero Ojanperän kirja Tekoälyn vallankumous – Käsikirja on saatavilla sähkökirjana. Kirjan printtiversio ilmestyy syksyllä 2023.