Onko johtaminen inhimillisesti tehokasta johtajan näkökulmasta?

Kriisit ja muutokset ovat vaikuttaneet meihin viime vuosia voimakkaasti: koronapandemia, Ukrainan sota, energiakriisi, inflaatio, taantuman uhka. Johtamiseen kohdistuu poikkeuksellisen paljon odotuksia vaikeina aikoina. Samaan aikaan kun inhimillisyys työelämässä on voimistuva megatrendi ja johtajat pyrkivät olemaan myötätuntoisia, valtuuttavia ja välittäviä, toimintaympäristön paine voi vaatia kovia tehostamispäätöksiä, joista inhimillisyyden koetaan olevan kaukana.

Johtaminen onkin jännitteisessä kentässä toimimista, paradoksien kohtaamista. Miten tehdä tulosta ja parantaa tehokkuutta ja samalla huolehtia ihmisten hyvinvoinnista – ilman että ihmiset kokevat tuloksen otettavan heidän selkänahastaan? Entä miten johtaa muutoksessa: suunnata uuteen, edistää innovaatiota ja samalla huolehtia organisaation sisäisestä vakaudesta ja rutiineista?

Inhimillisyyden ja liiketoiminnan tehokkuuden yhdistäminen vaatii jännitteiden tunnistamista ja hyväksymistä. Muuten riskinä ovat niin kutsutut johtamiskohtaukset. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa johtaja yhtäkkiä ja ilman ennakkovaroitusta alkaa höykyttää työntekijöitä ”tekemään enemmän”, mikä johtaa työntekijöiden hämmennykseen ja johtamisen kokemiseen epäjatkuvana ja arvaamattomana. Johtamiskohtaus voi ilmetä myös kontrollin ja raportoinnin lisäämisenä. Johtamiskohtauksen taustalla on ymmärrettävästi johtajan oma ahdistus esimerkiksi huonoista talousluvuista.

Jotta johtaminen jännitteisessä kentässä on johtajallekin inhimillisesti tehokasta, on tärkeää, ettei johtaja jää yksin. Usein kuulee puhuttavan jopa kosmisesta yksinäisyydestä, jota johtajat saattavat kokea. Monimutkaisessa maailmassa yksin tietäminen ei riitä oikean toiminnan perustaksi. Inhimillisesti tehokkaisiin ratkaisuihin päästäkseen johtajan on tunnistettava omat rajansa ja osattava kutsua oikeat ihmiset ympärilleen etsimään parhaat ratkaisut. On tärkeää, että myös johtaja voi kokea, että hänen oma työnsä on inhimillisesti tehokasta ja kestävää.

**

Outi Ikonen, Antti Aro, Annamari Heikkilä, Eveliina Holmgren, Petri Juujärvi, Merit Morikawa, Sami Råman ja Jaakko Sahimaa ovat organisaatiopsykologeja. Lue lisää heidän uudesta kirjastaan

Inhimillinen tehokkuus – Jännitteet hyötykäyttöön. (Alma Talent, 2023)