Paikallinen sopiminen tuo joustavuutta työelämään – millä ehdoin ja kenelle?
Haastavassa taloustilanteessa yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen etsitään lääkkeitä. Kuluvan vuoden alussa on astunut voimaan paikallista sopimista koskevia lainsäädäntömuutoksia. Mistä nyt voidaan paikallisesti sopia; ketkä voivat toimia sopijaosapuolina? Harri Hietala avaa keskeisiä muutoksia niin työntekijä- kuin työantajaosapuolelle.
Lakimuutokset lisäävät työpaikkakohtaisia sopimismahdollisuuksia riippumatta työnantajan järjestäytymisestä. Uusien säännösten tarkoituksena on vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä työntekijöiden ja työnantajien mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihin keskenään sopimalla.
Se, mistä voi paikallisesti sopia, määräytyy edelleen kunkin työehtosopimuksen määräysten mukaisesti ja sopimismahdollisuudet vaihtelevat paljon eri työehtosopimusten välillä.
Muutoksia järjestäytyneelle yritykselle mahdollisiin sopijaosapuoliin
Aiemmin paikallisen sopimuksen solmiminen on usein ollut mahdollista vain, jos työpaikalla on ammattiliiton jäsenten valitsema luottamusmies.
Lakimuutoksen myötä paikallisen sopimuksen voi solmia myös silloin, kun työehtosopimus vaatii sopimuskumppaniksi luottamusmiehen, mutta työpaikalla ei ole tällaista, eikä työehtosopimuksessa ole määritelty muuta sopimisen tapaa luottamusmiehen puuttuessa.
Edellä mainituissa tapauksissa työntekijät voivat valita sopijaksi luottamusvaltuutetun, joka voi tehdä paikallisen sopimuksen kaikkien hänet valinneeseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden puolesta.
Järjestäytymättömien työnantajien asema paranee
Vuoden 2025 alkuun saakka järjestäytymättömät työnantajat ovat olleet heikommassa asemassa paikallisen sopimisen suhteen verrattuna järjestäytyneisiin työnantajiin. Laki on rajoittanut heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää yleissitovien työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä.
Uusi laki mahdollistaa sen, että myös järjestäytymättömät yritykset voivat hyödyntää kaikkia yleissitovien työehtosopimusten mukaisia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia.
Jos työehtosopimuksen edellyttämiä sopijoita ei ole, voi sopimuksen tehdä luottamusvaltuutetun kanssa. Lisäksi järjestäytymättömät työntekijät voivat halutessaan valita sopijaksi luottamusvaltuutetun luottamusmiehen rinnalle silloinkin, kun luottamusmies on valittu.
Uudistuksen myötä yleissitovaa työehtosopimusta soveltavan järjestäytymättömän työnantajan on tehtävä kirjallisesti kaikki työntekijöiden edustajan tai työntekijöiden kanssa yhdessä sovittavat paikalliset sopimukset. Ne on myös toimitettava työsuojeluviranomaisille tiedoksi kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä tai sen muuttamisesta. Toimittamisen laiminlyönnistä työsuojeluviranomainen voi määrätä 1 000 – 10 000 euron suuruisen laiminlyöntimaksun.
Yrityskohtaisten työehtosopimusten sopimismahdollisuudet laajenevat
Aiemmassa lainsäädännössä työehtosopimusten kautta sovittavien työehtojen joustavuus laista poikkeavien sopimusmääräysten osalta on rajoittunut pääasiassa valtakunnallisiin työehtosopimuksiin, jotka solmitaan työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä. Säännöllisen työajan järjestelyt ovat olleet tästä poikkeus.
Nyt kaikki työlainsäädännön sallimat poikkeukset on mahdollista ottaa yrityskohtaiseen työehtosopimukseen samassa laajuudessa, kuin mitä tähän saakka on voitu sopia valtakunnallisella työehtosopimuksella.
Jotta edellä mainitut laista poikkeavat määräykset olisivat mahdollisia, on yrityskohtainen työehtosopimus tehtävä valtakunnallisen ammattijärjestön tai sen alayhdistyksen kanssa.
Uudistuksen myötä yrityksillä on paremmat mahdollisuudet tehdä työpaikkakohtaisia ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin yrityksen toimintaympäristöä ja tarpeita. Esimerkiksi työaikajärjestelyt, palkkamallit ja muut työehdot voidaan sovittaa yrityksen ja sen henkilöstön tilanteeseen sopiviksi solmimalla yrityskohtainen työehtosopimus.
Tämä parantaa työelämän joustavuutta, sillä myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat solmia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, jotka huomioivat juuri niiden erityistarpeet.
Työntekijöiden yhdistys työehtosopimuksen sopijaosapuolena
Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksen voi työntekijäpuolelta tehdä yhdistys, jonka sääntöjen mukaisiin varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu työntekijäin etujen valvominen työsuhteissa. Tätä lainkohtaa on täsmennetty niin, että arviota tehtäessä kiinnitetään sääntöjen lisäksi huomiota myös yhdistyksen tosiasiallisiin päämääriin ja tosiasialliseen toimintaan. Tällä muutoksella on haluttu torjua niin sanottuja keltaisia ammattiyhdistyksiä, joiden katsotaan ajavan työnantajan etua.
***
Varatuomari Harri Hietala on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia.
Harri Hietalan, Martti Kairisen, Petteri Ojasen ja Esa Schönin uutuusteoksessa Paikallinen sopiminen (Alma Insights) syvennytään paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin, keinoihin ja käytäntöön sekä käsitellään mm. tuoreet lainsäädäntömuutokset. Lisäksi teos tarjoaa asiakirjamalleja sopimusten laatimiseen. Paikallinen sopiminen -teoksen löydät myös Verkkokirjahyllystä.
Verkkokirjahylly: kaikki työssäsi tarvittava ammattikirjallisuus
Syventävä ammattitietosi – diginä, siellä missä sinäkin. E-kirjasto Verkkokirjahyllyn työoikeuden ja esihenkilötyön valikoima täydentyy jatkuvasti. Saat kirjauutuudet suoraan Verkkokirjahyllyyn niiden ilmestyessä. Verkkokirjahylly on hakupalvelu: hae tietoa koko valikoimasta tai yksittäisestä teoksesta. Teokset on linkitetty lakitietopalvelu Suomen Lain lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön.
