Paula Kilpinen: ”Ihmiskeskeinen strategiaprosessi ei ole johdon projekti”
”Sen sijaan se on jatkuva, henkilöstön ja keskeisten sidosryhmien kanssa käytävä dialogi yrityksen suunnasta, tarkoituksesta, tavoitteista ja oppimisesta. Strategiset valinnat tehdään ihmiskeskeisesti”, Kilpinen sanoo.
Paula Kilpinen (KTT) on Henley Business School Finlandin toimitusjohtaja, johdon neuvonantaja ja vaikuttaja, jonka tavoite on inhimillisempi ja merkityksellisempi työelämä.
Tutkijana, strategisena neuvonantajana ja coachina hän pitää strategiaa aivan parhaana työkaluna yrityksen menestyksen suunnittelussa ja johtamisessa. Mutta keinot, joilla aikaisemmat tulokset on saavutettu, eivät enää toimi, sillä ihmiset eivät enää tyydy heille aikaisemmin määrättyyn rooliin, vaan haluavat tulla kohdatuiksi ihmisinä, eivät vain strategian pelinappuloina.
“Strategian takana ovat aina ihmiset, ja strategia muuttuu todeksi vasta ihmisten toimista. Johtamisen tarkoitus onkin muuttaa strategia ihmisten intohimoksi ja jokapäiväiseksi toiminnaksi. Inhimillinen strategia ei tarkoita sitä, että tekisimme huonompaa tulosta. Usein luullaan, että meidän pitää valita joko inhimillisyys tai se, että tehdään hyvää tulosta. Päinvastoin – inhimillinen strategia tähtää siihen, että kun saadaan ihmiset kukoistamaan ja antamaan parastaan, olemaan luovia ja innostuneita, myös tuloksentekokyky kasvaa”, Kilpinen toteaa.
Strategisessa johtamisessa inhimillisyys syntyykin osallisuudesta, jota dialogisuus tukee. Se tarkoittaa tasavertaista keskustelua ja prosessia, jossa luodaan yhteistä merkitystä käsiteltävästä aiheesta. Sen avulla voidaan kanavoida työntekijöiden näkemyksiä, osaamista ja luovuutta strategiaprosessiin. Lisäksi se mahdollistaa työntekijöiden kuulemisen ja yhteisen ymmärryksen kasvattamisen strategian käytäntöön viennissä.
Dialogi strategiaprosessissa
Strategian luominen on usein monimutkaista ja systeemistä päätöksentekoa kompleksisessa ympäristössä, ja sen tukena voidaan hyödyntää dialogia.
Päätöksenteossa ongelmat ovat karkeasti luokiteltavissa kesyihin, sotkuisiin, pirullisiin ja kaoottisiin. Kesyihin ongelmiin on löydettävissä selkeät ratkaisuvaihtoehdot, ja päätöksenteko niiden osalta on suoraviivaista. Siirryttäessä sotkuisista ongelmista pirullisiin systeemisyys lisääntyy ja toimintaympäristö muuttuu entistä monimutkaisemmaksi ja epävarmemmaksi. Lisäksi osapuolten intressit voivat olla ristiriitaisia ja vaikeita sovittaa yhteen. Kaoottisissa ongelmissa tapahtumien kulku on ennalta-arvaamaton. Strategiatyö voidaankin monessa organisaatiossa luokitella vähintään pirulliseksi ongelmaksi.
Strategiaprosessissa dialogi auttaa hahmottamaan kokonaisuutta, kuten sisäistä tai ulkoista toimintaympäristöä. Dialogin avulla voidaan kartoittaa syy- ja seuraussuhteita sekä tunnistaa intressejä, näkökulmia ja tunteita, jotka liittyvät käsillä olevan strategian luontiin. Näin strategiaa päästään lähestymään monesta näkökulmasta, mikä tekee tarkastelusta kokonaisvaltaista.
Tämä vuorostaan kehittää osallistujien ”systeemiälyä” eli kasvattaa ymmärrystä kokonaisuudesta. Dialogin avulla strategiaprosessiin saadaan mukaan myös eri osapuolten osaaminen ja näkemykset.
Yrityksen kyky reagoida asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin edellyttää kaikkien osallistumista. Kun ihmiset osallistetaan sekä strategian muodostamiseen että sen toteuttamiseen, saadaan koko organisaation paras ymmärrys ja oppiminen tukemaan yhteistä suuntaa ja tavoitetilaa.
Dialogista on apua myös toimeenpanossa
Sen lisäksi, että dialogi auttaa strategian muodostamista, se helpottaa strategian toimeenpanoa. Kun ihmiset kokevat, että he ovat tulleet kuulluksi ja päässeet vaikuttamaan strategiaprosessiin, he sitoutuvat todennäköisemmin sen toteuttamiseen. Siksi yrityksissä tulisi löytää keinoja kanavoida työntekijöiden mielipiteet strategiatyöhön. Dialogisuus ei tarkoita vain kasvokkain tapahtuvaa keskustelua, vaan osallistamista ja datan keräämistä. Saatavilla on erilaisia digitaalisia alustoja, joilla saadaan osallistettua isojakin joukkoja sekä kerättyä ja analysoitua dataa päätöksenteon tueksi.
Strategiaprosessin aikana dialogilla voi olla eri rooleja: sen avulla kartutetaan tietoa ja näkemyksiä prosessin tueksi, luodaan yhteistä ymmärrystä ja rakennetaan kytköstä suunnittelun ja toimeenpanon välille. Dialogin avulla voidaan myös rakentaa tunnetason sitoutumista, kun ihmiset tulevat kohdatuiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tällöin kyse on ennen kaikkea sen ymmärtämisestä, miten ihmiset kokevat strategian ja luovat omia merkityksiään sille. Samalla dialogi auttaa tunnistamaan ja siten ennakoimaan henkilöstön mielipiteitä, näkemyksiä mahdollisuuksista ja riskeistä sekä sitä, mitä tunteita strategia ylipäätään henkilöstössä herättää.
Dialogisuus edistää osallisuutta ja voi jopa olla sen edellytys. Dialogisuutta on olla rakentavassa ja moninaisuutta kunnioittavassa vuorovaikutuksessa, fyysisesti tai virtuaalisesti. Tällöin asioita käsitellään rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ja ryhmän kollektiivinen älykkyys tuottaa käsiteltävästä asiasta moniulotteisemman ja paremman kokonaiskuvan kuin kukaan osallistujista pystyisi yksin tuottamaan.
Dialogisuuden periaatteet
Dialogia voidaan ja tulee hyödyntää strategiaprosessissa organisaatiotasolla, mutta vielä keskeisempi se on henkilökohtaisen kytköksen ja tunnesiteen rakentamisessa. Dialogisuus rakentuu seuraaville periaatteille:
- Osallistujat ovat dialogitilanteessa ihmisarvoltaan ja näkemyksiltään tasa-arvoisia. Dialogissa johtaja–johdettava-asetelma väistyy mahdollistaakseen tasavertaisen kohtaamisen.
- Dialogi edellyttää keskinäistä luottamusta, jotta osallistujat ovat valmiita avoimesti ilmaisemaan ajatuksensa ja näkemyksensä ymmärryksen laajenemiseksi.
- Dialogissa ei ajeta osallistujien omaa agendaa tai intressejä.
- Dialogi rakentuu aktiivisen ja arvostavan kuuntelemisen varaan. Puheenvuorot eivät ole peräkkäisiä monologeja, vaan vuorottelevat ja rakentuvat toistensa päälle. Näin dialogi tuottaa laajemman yhteisen ymmärryksen, vaikkei se johtaisikaan yksimieliseen yhteisymmärrykseen.
- Dialogissa kuunteleminen kohdistuu myös omaan itseen: reaktioihin, ajatuksiin ja tunteisiin. Osallistujien tulee olla valmiita kyseenalaistamaan olettamuksiaan, tunnistamaan ajatusvinoumiaan ja pyrkimään rikkaampaan lopputulemaan kuin se, jonka yksilöt yksinään olisivat pystyneet tuottamaan.
- Dialogissa on oltava aidosti läsnä, silloinkin kun se tapahtuu virtuaalisesti. Vain tällöin aito kohtaaminen, kuuleminen ja luottamus toteutuvat ja päästään pintaa syvemmälle, tunnetasolle.
Johdon tärkein tehtävä ei ole luoda entistä parempaa strategiaa, vaan saada se vietyä arkeen, kohtaamisiin ja tunteisiin
Onko organisaatiossasi määritelty strategiaa tukeva tarkoitus sekä sen edellyttämät kyvykkyydet, kulttuuri ja tavoitteet? Onko strategia viety henkilökohtaiselle tasolle niin, että jokainen työntekijä tuntee strategian omakseen? Koetko itse strategian merkityksellisenä, elätkö todeksi yrityksesi arvoja, kehitätkö strategian edellyttämää osaamista ja toimitko strategian mukaisesti joka päivä?
