Sähköpostimarkkinointi laki – mitä ottaa huomioon
Luultavasti jokainen yritys osaa suurin piirtein sanoa, tekeekö B-to-B- vai B-to-C-myyntiä, tai kenties molempia. Lain näkökulmasta tämä onkin erittäin tärkeää, sillä myynnin ja markkinoinnin sääntely näiden kahden välillä on hyvin erilaista. Sähköpostimarkkinoinnin yksi merkittävimmistä eroista on ennakkosuostumus: yrityksille ja yhteisöille markkinoitaessa ei pääsääntöisesti tarvita ennakkosuostumusta, kun taas kuluttajille markkinoitaessa on ennakkosuostumus yleensä oltava.
Kuluttajansuojalain neljäs pykälä määrittelee kuluttajan seuraavasti: "Kuluttajana pidetään tässä laissa luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten." Tuntuu aika selkeältä. Kun henkilö ostaa jotain henkilökohtaisiin tarpeisiinsa, on kyse yksityisestä kuluttajasta. Kun puolestaan hankitaan jotain elinkeinotoimintaa varten, on kyse yritysmyynnistä.
Tähän välimaastoon jää kuitenkin yllättävän suuri harmaa alue, jossa sovellettavat lait aiheuttavat päänvaivaa.
Työntekijöille sähköpostimarkkinointi
Useissa yrityksissä on tarkat hankintaprosessit moniin työntekijöiden tekemiin hankintoihin, kuten tietokoneisiin, puhelimiin ja leasing-autoihin. Tästä huolimatta päätöksen tuotteesta tekee kuitenkin loppukäyttäjä, pitkälti henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisesti. Saako siis matkapuhelimia sähköpostimarkkinoida suoraan työntekijöille, tai lähestyä heitä leasing-tarjouksin?
Työntekijälle saa markkinoida ilman ennakkosuostumusta, kun tarjotaan tuotteita tai palveluita yritykselle ja kyseiset tuotteet tai palvelut liittyvät olennaisesti vastaanottajan työtehtäviin. Sen sijaan ilman ennakkosuostumusta ei saa markkinoida, kun
- tarjotaan tavaroita tai palveluita työntekijälle yksityishenkilönä hankittavaksi
- tavaroita tai palveluita tarjotaan työntekijän edustamalle organisaatiolle, mutta viesti ei kuitenkaan liity olennaisesti vastaanottajan työtehtäviin.
Tarjotun tavaran tai palvelun tulee liittyä olennaisesti työntekijän työtehtäviin, eli pelkästään viestin liittyminen jollain tavoin vastaanottajan työhön ei riitä. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota henkilön asemavaltuuteen, eli saako hän toimia edustamansa yhteisön puolesta. Tietosuojavaltuutettu on tarkentanut ohjeistuksessaan "Tietosuoja suoramarkkinoinnissa" asemavaltuutuksen tarkistamisesta seuraavasti:
”Pelkästään työntekijän tittelin tai ammattinimikkeen perusteella ei voida kaikissa tapauksissa ja kaikenkattavasti päätellä, mitä työtehtäviä hänelle kuuluu. Yksinomaan tittelin tai ammattinimikkeen käyttäminen asemavaltuuksien selvittämisessä saattaa johtaa virheelliseen lopputulokseen, eikä sitä voida näin ollen pitää riittävänä menettelytapana.”
Sähköpostimarkkinointi kannattaa suunnitella oikein lain näkökulmasta, mutta myös välttää yleisimmät sudenkuopat. Monesti huonosti muotoiltu sähköposti menee suoraan kohdehenkilön roskapostiin.
Yhdistyksille ja säätiöille sähköpostimarkkinointi lain silmissä
Elinkeinotoimintaa harjoittavat yhdistykset tarvitsevat yhtä lailla palveluja ja tuotteita, joten ne ovat monille potentiaalisia asiakkaita. Säätiöillä saattaa olla hyvinkin runsas varallisuus, jonka takia niillä on myös ostovoimaa ja tarvetta esimerkiksi sijoituspalveluille.
Isoimmilla yhdistyksillä ja säätiöillä on useimmiten palkkalistoilla täysipäiväisiä työntekijöitä ja heille tarjolla työnantajan omat puhelinliittymät ja sähköpostiosoitteet. Mutta kuinka tulisi toimia, jos näin ei ole? Taloyhtiön tai jalkapalloseuran puheenjohtaja käy usein aivan toisenlaisissa päivätöissä ja on saattanut ilmoittaa yhdistykselle tai taloyhtiölle varsinaisen työpaikkansa yritysliittymän ja henkilökohtaisen sähköpostiosoitteensa. Miten tällaisille henkilöille tulisi markkinoida?
Kuten yllä on todettu, yhteisöille saa markkinoida ilman ennakkosuostumusta, kun se koskee vastaanottajan työtehtäviä. Yhdistysten edustajille tämä tarkoittaa yhdistystä koskevia asioita. Taloyhtiön puheenjohtajalle ei siis voi markkinoida ilman ennakkosuostumusta mitään muuta kuin taloyhtiöön liittyvää asiaa. Näissä tapauksissa kuitenkin korostuu tietojen täsmällisyys ja ajantasaisuus, sillä henkilön lopettaessa yhdistyksen edustajana ei ole enää mitään perustetta markkinoida ko. henkilölle ilman ennakkosuostumusta. Yhdistystoiminnassa käytössä ollut henkilökohtainen puhelinnumero tai sähköposti ei kuitenkaan katoa minnekään, joten jää aina markkinoijan vastuulle tarkistaa henkilön voimassa oleva sidos yhdistykseen.
Miten voin selvittää sidokset ja asemavaltuutukset?
Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää yritys- ja yhdistysrekisteriä, josta löytyvät ajantasaiset viralliset yrityssidokset, kuten hallitusten puheenjohtajat ja prokuristit. Meillä Alma Talentilla on reaaliaikaiset yhteydet kaikkiin merkittävimpiin rekistereihin, joten myös tämä tieto on saatavilla meiltä.
Virallisten edustajien lisäksi yrityksissä toimii useita päättäjiä, joita ei ilmoiteta minkäänlaisiin rekistereihin. Osan heistä löytää yrityksen nettisivuilta, mutta ”kehitysjohtaja” ei työtehtävistä juurikaan kerro. Sen takia me Alma Talentissa tarkastamme kaikkien yli viisi henkeä työllistävien yritysten päättäjät ja heidän vastuualueensa suoraan yrityksiltä itseltään.
Sähköpostimarkkinointi on tehokasta, mutta vain hyvin toteutettuna. Toimithan siis vastuullisesti ja huolehdit asianmukaisesta kohdistamisesta ja huolellisesta sisällön suunnittelusta.
Vastuulliset sähköpostilistat Alma Talentilta
Tarjoamme ajantasaiset B2B-kohderyhmän sähköpostilistoja myynnin ja markkinoinnin kampanjoihin. Kohderyhmähaun avulla voit valita useiden kriteerien ja titteleiden mukaan tavoiteltavia yrityksiä ja henkilöitä.
