Seppo Saario: Suomen elinvoima on hiipunut

”Elintasoonsa verrattuna Suomi on sijoittamisessa jälkeen jäänyt kehitysmaa. Sijoitusalan tieto ja käytännöt leviävät Suomeen tuskastuttavan hitaasti. Osaajia on harvassa. Kansainvälisessä, 39 OECD-maata kattaneessa tutkimuksessa suomalaiset jäivät vuonna 2024 taloustiedon ja sen seurauksena sijoitusvarallisuuden osalta kauaksi muista vertailukelpoisista maista. Tuoton ja riskin todennäköisyyttä ei meillä osata arvioida. Meillä ollaan valmiita maksamaan täydellisestä riskittömyydestä korkea hinta.

Pörssisäätiön mukaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 210 miljardia euroa vuoden 2024 lopulla. Tästä varallisuudesta pörssiosakkeissa ja sijoitusrahastoissa oli 97 miljoonaa euroa sekä talletuksina pankkitileillä 111 miljardia euroa. Pankkitalletukset ovat niin sanottua laiskaa rahaa, joka ei tuota edes inflaation verran. Summa on valtava. Suomalaiset tekevät töitä mutta eivät ymmärrä, että säästetyt rahat pitää työllistää tuottavasti.

Suuri eriarvoisuuden lähde on, miten sijoittaa säästönsä. Tuottavatko säästösi kolme prosenttia vai kymmenen prosenttia vuodessa? Tuotto-/riski-/kulusuhteiltaan ylivoimaisiin pörssinoteerattuihin tai varainhoitajien passiivisesti hoidettuihin matalan kulujen Suomi-indeksirahastoihin on sijoitettu alle kymmenen miljardia euroa. Summa kasvaa, mutta se on mitätön verrattuna kansalaisten varallisuuteen ja muihin EU-maihin.

Tietämättömyys on Suomessa suurta, eikä vaurastuminen pitkäaikaisesti sijoittamalla kiinnosta suurta osaa suomalaisia! Olemme laiskoja ottamaan selvää sijoitusasioista ja pohtimaan tuotto-odotusten ja riskien todennäköisyyksiä.

Hyvinvointilupauksen säilyttäminen vaatii vahvan talouden. Muut Pohjoismaat ovat jättäneet Suomen kauaksi taakse monilla talouden ja yhteiskunnan avainalueilla, siksi Pohjoismaiden johtaviin pörssiyrityksiin sijoittava indeksirahasto on varteenotettava vaihtoehto.

Kun Helsingin pörssissä kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden arvo oli 268 miljardia euroa, Tukholman pörssiyhtiöiden arvo oli samaan aikaan 998 miljardia euroa ja Kööpenhaminan pörssin yhtiöiden arvo oli 763 miljardia euroa. Yksin Tanskan lääkeyhtiö Novo Nordiskin arvo oli 432 miljardia euroa eli enemmän kuin kaikki Helsingin pörssin yhtiöt yhteensä.

Suomen taloudellinen kehitys on vuosien 2008–2009 talouskriisin jälkeen jäänyt rutkasti verrokeistaan, ja jatko näyttää huonolta. Hyvinvoinnin mittarina on käytetty bruttokansantuotetta (BKT) koko maan ja kansalaisten osalta. Seuraavassa on bruttokansatuotteita vuodelta 2023: Ruotsi 541 Mrd. € (per capita 51 040 €), Norja 449 Mrd. € (per capita 80 970 €), Tanska 376 Mrd. € (per capita 63 290 €) ja Suomi 273 Mrd. € (per capita 49 000 €).

Norjan asukasluku oli vuonna 2023 vain hivenen pienempi kuin Suomen ja Tanskan hivenen suurempi. Suomen kansantalouden heikentynyt tila näkyy myös siinä, että johtavat kansainväliset luottoluokittajat Fitch, Moody’s ja Standard & Poor’s eivät enää anna Suomen velalle korkeinta luottoluokitusta. Sen saavat Norja, Ruotsi ja Tanska. Heikompi luottoluokitus merkitsee korkeampia korkoja otettaessa velkaa.

Itse asiassa Suomen tilanne on karmea. Meillä BKT asukasta kohti ei edelleenkään vuonna 2024 ylittänyt vuoden 2008 tasoa. Olemme 16 vuodeksi pysähtyneen taloudellisen kasvun vankeja. Suomessa suurituloisten raskas verotus kannustaa laiskuuteen tai maastamuuttoon. Jos BKT olisi Suomessa kehittynyt vuosina 2009–2023 samaa vauhtia kuin Ruotsissa, olisi Suomen BKT nyt 13 prosenttia korkeampi. Rahassa se tekee 40 miljardia euroa – vuodessa. Näin paljon suomalaisten tulot ovat jääneet jälkeen Ruotsista näinä vuosina. Suomen talouden olemattomalla kehityksellä on kauaskantoiset kielteiset vaikutukset koko yhteiskuntaan.

Suomen ydinongelma ei ole tulojen tasaaminen vaan tulojen puute. Suomen yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä jarruttaa tuottavuuden olematon kehitys eli vähäiset investoinnit, korkea verotus ja jäykät työmarkkinat.”

**

Seppo Saario on Suomen tunnetuimpia sijoittajaguruja. Hän on tehnyt pitkän uran teollisuuden parissa, jonka jälkeen hän on toiminut itsenäisenä sijoittajana ja yhtiöiden omistuksen ja pörssistrategian neuvonantajana.

Saarion klassikkoteos Miten sijoitan pörssiosakkeisiin 23., uudistettu painos on juuri ilmestynyt. Kirja tarjoaa selkeän kokonaiskuvan sijoittamisesta pörssiosakkeisiin: miten sijoituskohteet kannattaa valita ja mihin sijoittajan tulee kiinnittää huomiota pyrkiessään todella ansaitsemaan pörssiosakkeilla.

Kirjan toinen tekijä on Seppo Saarion pojanpoika Joakim Saario. Joakim Saario opiskelee kansainvälistä liiketoimintaa (International Business) Aalto-ylipistossa. Joakim Saario on kiinnostunut rahoituksesta, taloustieteestä ja sijoittamisesta: sijoittamisen hän aloitti isoisänsä jalanjäljissä jo nuorella iällä.

Hän kehottaa ihmisiä sijoittamaan: ”Helsingin pörssin viime aikainen huono tuotto on masentanut monia suomalaisia sijoittajia. Hajauttaminen eri markkinoille tasoittaa tuottoa ja vähentää riskiä.”