Suorituksen johtaminen vaikeina talousaikoina – luottamusta vai kontrollia?

Suomen talous on tällä hetkellä taantumassa. Mediassa uutisoidaan konkursseista, saneerauksista ja lomautuksista. Erityisesti rakennusalalla ahdinko on suuri. Ensi vuonna toivottavasti jo helpottaa, mutta talouden elpyminen voi kestää arvioitua pidempään. Organisaatioissa johto on vaikeiden ratkaisujen äärellä. Pelkät kulukuurit eivät luo pitkäjänteisesti kilpailuetua ja kasvua. Suoriutumista on johdettava siten, että inhimillisellä pääomalla ja organisaation resursseilla luodaan lisäarvoa nyt ja tulevaisuudessa.

Taloudellisissa paineissa johto voi kuitenkin saada niin kutsuttuja johtamiskohtauksia, jotka heikentävät organisaation toimintakykyä, henkilöstön suoriutumista ja hyvinvointia. Johtamiskohtaus voi ilmetä kontrollin ja seurantajärjestelmien lisäämisenä, jolloin henkilöstö kokee, ettei heihin enää luoteta. Johto voi alkaa myös höykyttää ”tekemään enemmän”, mikä johtaa hämmennykseen ja johtamisen kokemiseen epäjatkuvana ja arvaamattomana. Tämä on omiaan heikentämään keskinäistä luottamusta organisaatiossa.

Johtamiskohtaukset ovat esimerkki siitä mitä voi tapahtua, jos jännitteitä inhimillisyyden ja liiketoiminnan tehokkuuden välillä ei tunnisteta ja oteta hyötykäyttöön. Luottamuksella on tärkeä merkitys organisaatioiden menestymiselle, sillä luottamus lisää tiedon ja osaamisen jakamista sekä yhteistä sitoutumista tavoitteisiin. Muutoksissa ja vaikeissa taloustilanteissa luottamuksen merkitys korostuu entisestään.

Luottamuksessa on kyse uskosta toisen hyviin tarkoitusperiin. Luottamusta voidaan myös tarkastella osaamiseen ja tunteisiin perustuvien osa-alueiden kautta. Osaamiseen perustuvassa luottamuksessa kyse on uskosta siihen, että toinen on kyvykäs ja johdonmukainen työssään. Tunteisiin perustuva luottamus puolestaan ilmenee käsityksenä siitä, että toinen tarkoittaa hyvää ja välittää minusta/meistä. Esimerkiksi henkilöstön luottamus siihen, että johto luotsaa toimintaa osaavasti ja välittää henkilöstön hyvinvoinnista, kuvaa sekä osaamis- että tunnepohjaista luottamusta organisaatiossa.

Jotta toimintaa voidaan ohjata linjakkaasti kohti yhteisiä tavoitteita, tarvitaan organisaatiossa toimivia rakenteita ja prosesseja. Näiden avulla mm. informoidaan taloudellisista ja tuotantotavoitteista, lisätään selkeyttä, varmistetaan resurssien oikea kohdentaminen sekä arvioidaan suoriutumista. Rakenteita ja prosesseja voidaan kutsua myös organisaation kontrollimekanismeiksi, vaikka se terminä herättää kielteisiä mielleyhtymiä.

Luottamus–kontrolli-jännite, jonka johto kohtaa, on, miten ohjata toimintaa siten, että luottamus säilyy ja vahvistuu samalla, kun motivoidaan kohti kunnianhimoisia tavoitteita. Luottamus ja kontrolli rakentuvat toisistaan eroaville psykologisille tekijöille, jotka voivat olla ristiriitaisia – tai parhaimmillaan toisiaan tukevia. Ongelma syntyy siinä, että liiallisiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi koetut kontrollimekanismit heikentävät ihmisten kokemusta omasta toimijuudesta, autonomiasta ja kyvykkyydestä. Nämä ovat keskeisiä psykologisia perustarpeitamme.

Luottamuksen ja kontrollin välinen jännite on dynaaminen: henkilöstö toisaalta toivoo selkeitä rakenteita ohjaamaan suoriutumista ja motivaatiota. Toisaalta halutaan riittävästi itsenäisyyttä, autonomiaa ja vapautta. Kun ihmiset noudattavat organisaation rakenteiden toimintamalleja, he samalla luopuvat jossain määrin autonomiastaan – mutta ovat valmiita tähän, koska näkevät hyödyt suurempina kuin menetyksen. 

Inhimillisesti tehokas suorituksen johtaminen vaatii luottamus–kontrolli-jännitteen hyväksymistä ja ottamista hyötykäyttöön. Suorituksen johtaminen tarkoittaa selkeiden odotusten kommunikointia – ystävällistä vaativuuttakin johtamisessa. Onnistunut suorituksen johtaminen sisältää myös arviointi-, seuranta- ja palautejärjestelmiä. Jotta nämä eivät tunnu ihmisistä autonomiaa rajoittavilta ja luottamusta heikentäviltä, olennaista on, miten niitä hyödynnetään.

Kun ihmiset kokevat, että suorituksen johtamisen käytännöt ilmentävät välittämistä, osallistamista ja arvostamista, niihin sitoudutaan. Vaikeissakin taloustilanteissa työskennellään kunnianhimoisesti ja tavoitteellisesti, yhteinen suunta ja tulevaisuuden usko säilyttäen. Luottamuksen ja kontrollin yhteensovittamisessa muistisääntönä voimme pitää:

Suorituksen johtamista ja paljon muuta käsitellään tarkemmin teoksessa Inhimillinen johtaminen – Jännitteet hyötykäyttöön, joka on ilmestynyt syksyllä 2023. Tämän artikkelin kirjoittaja on yksi kirjan kirjoittajista.