Tulospalkkion huomioiminen vuo­si­lo­ma­pal­kas­sa

Vuosilomalain pääsääntö

Vuosilomalain pääsääntö on, että työntekijä saa vähintään keskimääräisen tai säännönmukaisen palkkansa loman ajalta. Laki sisältää useita palkanlaskentasääntöjä, ja monesti niistä joudutaan soveltamaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä.

Tulospalkan kertymis- ja jakoperusteet voivat olla hyvin monenlaisia. Kertymisperusteisiin voi vaikuttaa esimerkiksi yksilön työtulos, ryhmän työtulos tai näiden yhdistelmä. Jakoperuste voi olla esimerkiksi tehdyt säännölliset työtunnit.

Perusteet tulospalkkion huomioimisesta vuosilomapalkassa

Tulospalkan osalta sääntö on, että se on otettava huomioon, jos sitä ei muutoin kerry loman ajalta. Tämä periaate käy ilmi muun muassa työneuvoston lausunnosta TN 1346-98. Tulospalkkion osuus lomapalkkaan lasketaan vuosilomalain 11 §:n 1 ja 2 momenttien mukaan.

Työneuvoston kannan mukaan riippumatta siitä, kertyykö palkkio työryhmän tekemän työsuorituksen vai työntekijän henkilökohtaisen suorituksen perusteella, palkkio on lähtökohtaisesti otettava huomioon lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa. Edellytyksenä on kuitenkin, että tällaista palkan lisää maksetaan säännöllisesti, jolloin sitä on pidettävä sovitun palkan osana.
Säännöllisesti määräytyviä lisiä ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa, kun lisiä kertyy myös työntekijän vuosiloman ajalta edellyttäen, että lisät pysyvät loman aikana tavanomaisissa puitteissa.

Työneuvoston kanta edellä mainitussa ratkaisussa oli, että kuukausipalkan lisäksi maksetut tai maksettavaksi erääntyneet tulospalkkiot on otettava huomioon työntekijän vuosilomapalkkaa laskettaessa, kun työntekijälle ei kerry tulospalkkiota vuosiloman ajalta. Vastaavasti tulospalkkio on otettava huomioon myös vuosilomalain mukaista vuosilomakorvausta laskettaessa.

Jos tulospalkkiojärjestelmä ei täytä niitä ehtoja, jotka laki ja sen soveltamiskäytäntö edellyttävät tulospalkkion huomioimiseksi vuosilomapalkassa, ei palkkiota huomioida, ellei siitä erikseen sovita.

***

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää vuosilomalaista sekä työoikeudesta Harri Hietala, Keijo Kaivanto: Vuosilomalaki käytännössä (Alma Talent, 2019)