Tunteet vaikuttavat ihmisen suorituskykyyn ratkaisevasti – myös työpaikalla

Jokainen työntekijä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita, ja työntekijöiden yhdessä kokemista ja ilmaisemista tunteista muodostuu kunkin organisaation ainutlaatuinen tunneilmasto. Hyvä tunneilmasto tuo yritykselle merkittävää kilpailuetua: se tarttuu asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Ihmiset viihtyvät niiden ihmisten seurassa, joiden seurassa tuntuu hyvältä.

”Organisaation tunneilmasto on valtavan tärkeä sekä inhimillisen hyvinvoinnin että organisaation menestyksen kannalta: maailman johtavat asiantuntijat arvioivat sen vaikutuksen olevan liiketulokseen jopa 20–30 prosenttia”, sanoo Jarkko Rantanen, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja valmentaja.

Yksittäisten ihmisten tunteilla ja työpaikan tunneilmastolla on ratkaiseva vaikutus työtehtä¬vien oppimiseen, motivaatioon ja suoriutumiskykyyn. Tunteet tehostavat myös muistamista. Työpaikka, jossa koetaan paljon tunteita, synnyttää paljon muistoja. Eri tunteet vaikuttavat muistiin eri tavoin.
Stressaantuneen ja pelokkaan työntekijän aivot keskittyvät selviytymiseen ja turvan varmistamiseen: kyky ajatella monipuolisesti heikkenee, huomio kapeutuu sen keskittyessä pelkoa herättäviin yksityiskohtiin ja muistiin painuu pelkoon liittyviä keskeisiä yksityiskohtia.

Positiiviset tunteet taas laajentavat ajattelua ja tekevät siitä joustavampaa, auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, lisäävät valmiuksia toimia ja edistävät toipumista vastoinkäymisistä. Kun mieli on avoin ja ajattelu joustavaa ja monipuolista, oppiminen ja työssä suoriutuminen on huomattavasti helpompaa. Työntekijän kokemat tunteet vaikuttavat siis monin tavoin hänen toimintakykyynsä.

Yleisesti ottaen positiiviset tunteet johtavat tehokkaampaan, systemaattisempaan, monipuolisempaan ja huolellisempaan päätöksentekoon. Päätöksiä tehdessään positiivisia tunteita kokevat ihmiset kysyvät enemmän lisätietoja, tarkastelevat asiaa useammalta kannalta ja huomaavat paremmin tilanteeseen vaikuttavat olosuhteet.

Negatiiviset tunteet johtavat kapea-alaisempaan mutta yksityiskohtaisempaan ja analyyttisempään tiedon prosessointiin päätöksenteon hetkellä. Ihmiset käyttävät omaa tunnetilaansa myös senhetkisten olosuhteiden ja ympäristönsä arvioinnin pohjana – negatiivisiin tunteisiin sisältyy usein ajatus siitä, että jokin on pielessä. Siksi ne motivoivat tarkastelemaan tilannetta erityisen tarkasti ja kriittisesti.

Tunteet vaikuttavat konkreettisesti myös ongelmanratkaisu¬kykyyn. Jos operatiivisten asioiden kanssa painiskelevat työntekijät ovat ahdistuneita ja toivottomia, heidän kykynsä ratkoa ongelmia, keskittyä työhönsä, löytää ratkaisuja ja tehdä yhteistyötä on heikentynyt.

Tunteista voidaan puhua työelämässä aivan kuten muistakin asioista – asiallisesti ja tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa. Tunteet ovat yksi työelämän tosiasioista. Tunteet eivät häviä, vaikka niistä ei puhuttaisi, eivätkä niiden vaikutuksetkaan häviä. Monelle työntekijälle on suuri helpotus huomata, ettei hän ole yksin omien tunteidensa kanssa; muutkin kokevat samanlaisia tunteita. Tällaista on olla ihminen työelämässä. Tunteista on mahdollista puhua yhtenä työhön liittyvistä asioista – kuten muistakin työpaikalla tapahtuvista asioista.

Kun lähdetään johtamaan tunneilmastoa, on ensin tultava tietoiseksi siitä, minkälaisia tunteita ihmiset työssä tällä hetkellä kokevat ja mihin asioihin kyseiset tunteet liittyvät.

Aloita itsestäsi ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Kun teet tämän harjoituksen ajatuksella, huomaat pian sen voiman tunnetietoisuuden kasvattamisessa. Opit nimeämään tunteitasi, tunnet itsesi syvemmin, opit ymmärtämään, minkälaisia tunteita työsi erilaiset tilanteet sinussa herättävät. Opit huomaamaan tunteiden vaikutukset itsessäsi.

Seuraava vaihe on käydä tunnekeskustelua pienryhmissä.

Käy tiimin kanssa läpi yhdessä, minkälaisia tunnekartoituksia kukin on tehnyt. Mitä tunteita meillä työssä koetaan ja ilmaistaan? Ovatko ihmisten kokemukset samanlaisia vai erilaisia? Kukin kertoo vuorollaan, mitä tunteita hän on tunnistanut ja minkälaisiin tilanteisiin ne liittyvät. Ryhmässä tehdään sitten yhteinen lista – mitä tunteita viime aikoina on esiintynyt.

Kun näitä keskusteluja käydään pienemmissä ryhmissä, tietoisuus työpaikalla koetuista tunnereaktioista kasvaa. Samalla päästään pureutumaan tekijöihin ja tilanteisiin, joihin tunteet liittyvät.

***

Jarkko Rantanen, Ira Leppänen, Heikki Kankaanpää: Johda tunneilmastoa – vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali (Alma Insights, 2020).

Rantanen, Leppänen ja Kankaanpää ovat työelämän tunnetaitovalmentajia ja auttavat päivittäin suomalaista työelämää valmentamalla ja kehittämällä työpaikkojen tunneilmastoa.