Työoikeuden pelikenttää muuttavat niin maailmanpoliittinen tilanne kuin uusi lainsäädäntökin – ”Nyt on korkea aika ottaa selvää siitä, mikä on muuttumassa”
Työoikeuden saralla tilanteet ja säädökset saattavat muuttua ajoittain nopeastikin ja uusimmista ohjeistuksista on tärkeää pysyä ajan tasalla. Viime vuosina työoikeuden pelikenttään ovat vaikuttaneet niin äkillisesti muuttunut maailmantilanne kuin esimerkiksi uuden yhteistoimintalain käyttöönotto.
”Parin viime vuoden ajan ykkösasia kaikkialla maailmassa on ollut koronapandemia. Se on heijastunut merkittävästi myös minun työhöni. Kun pandemia iski, jouduttiin miettimään muun muassa sitä, miten yritysten toiminta pystytään sopeuttamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti uuteen tilanteeseen siten, että toimenpiteet olisivat myös lain mukaisia”, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.
Koronapandemian tuomat haasteet hoidettiin osin tilapäisillä lakimuutoksilla ja osin jouduttiin miettimään, miten vanhoja lakipykäliä ja tes-määräyksiä pitäisi soveltaa uudessa tilanteessa.
”Yritysten on pitänyt ratkoa, kuinka nopeasti yt-prosessin voi hoitaa vai voidaanko se kokonaan ohittaa joissain tilanteissa, tai mitä lainsäädäntö ja työehtosopimukset oikeastaan sanovatkaan oikeudesta tai velvollisuudesta tehdä etätyötä tai etätyön pelisäännöistä. Näistä olemme antaneet paljon opastusta työnantajille”, toteaa Äimälä.
Nyt koronaan liittyvät kysymykset ovat jo siirtymässä taka-alalle, kun juuri tällä hetkellä pohditaan sitä, mitä seuraa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
”Siitä voi aiheutua samankaltaisia nopeita sopeutumistarpeita kuin koronapandemiasta. Joudutaan myös miettimään Ukrainasta Suomeen tulevien työllistymismahdollisuuksia ja siihen liittyvää juridiikkaa”, sanoo Äimälä.
Uusi yhteistoimintalaki ja perhevapaiden uudistus tuovat mukanaan muutoksia
Suurin viimeaikainen lainsäädäntömuutos työoikeuden alueella on ollut uusi yhteistoimintalaki.
”Uusi yhteistoimintalaki perustuu pitkälti vanhaan lakiin, mutta sisältää myös useita merkittäviä uudistuksia. Olen osallistunut yt-lain valmisteluun ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että pääpaino on uuteen lakiin liittyvällä opastuksella ja neuvonnalla jäsenyritystemme suuntaan”, Äimälä kertoo ja jatkaa:
”Eniten kysymyksiä on tullut suurimmasta uutuudesta eli niin sanotusta jatkuvasta vuoropuhelusta työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä. Halutaan tietää, mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa vanhoista toimintatavoista. Myös työntekijöiden edustuksesta yritysten hallinnossa on kysytty yllättävän paljon, vaikka lainsäädäntö on pysynyt siltä osin lähes täysin samana kuin ennen.”
Toinen merkittävä uudistus on perhevapaiden kokonaisuudistus, joka tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksessa muun muassa vanhojen tuttujen nimitysten ”äiti” ja ”isä” korvaantuminen synnyttäneellä ja ei-synnyttäneellä vanhemmalla sekä mahdollisuus luovuttaa vanhempainrahapäiviä muillekin kuin toiselle vanhemmalle ovat aiheuttaneet paljon kysymyksiä siitä, mihin kaikkeen muutokset heijastuvat.
”Nyt on korkea aika ottaa selvää siitä, mikä on muuttumassa. Parasta aikaa käydään neuvotteluja siitä, miten uudistus vaikuttaa eri työehtosopimusten perhevapaita koskeviin määräyksiin. Tulee myös olemaan mielenkiintoista seurata, missä määrin uudistuksella on vaikutusta perhevapaiden varsin epätasaiseen käyttöön miesten ja naisten välillä”, Äimälä toteaa.
**************************************************
Asiantuntijatyö työoikeuden ja esihenkilötyön kentällä vaatii paljon, ja onnistumiseen tarvitaan ehdottoman luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Alma Talent Työsuhdetieto tarjoaa kattavan ja tuoreen ammatti- ja lainsäädäntötiedon tulkintoineen – yhteen koottuna, helposti hyödynnettävinä digipalveluina.
