Yritysten kannattaa tukea työntekijöiden liikkumista
Viime aikoina Suomessa on keskusteltu vilkkaasti liikunnan merkityksestä yhteiskunnassa. Liikunnalla on vaikutusta kansanterveyteen, terveydenhuollon kustannuksiin ja työuriin. Suomalaisten on yksimielisesti todettu liikkuvan liian vähän. Yksi tuttu aineisto teemasta on varusmiesten Cooper-testin tulokset, joiden keskiarvotulos on muutamassa vuosikymmenessä huonontunut yhden yleisurheilukentän ratakierroksen verran eli 400 metriä. Myös varusmiesten lihaskunto on samalla ajanjaksolla heikentynyt merkittävästi.
Syitä kehityksen taustalla on monia. Työn fyysinen kuormittavuus on vähentynyt, ja digitaalisuus eri muodoissaan passivoi lapsia, nuoria ja aikuisia. Lisääntyvä etätyö vähentää askelten määrää työpäivän aikana. Liikunnan harrastaminen myös polarisoi kansaa: ero liikuntaa harrastavien ja harrastamattomien välillä kasvaa.
Fyysisesti kuormittavissa työtehtävissä tarvitaan fyysistä kuntoa. Tutkimusten mukaan liikunta tukee myös mielenterveyttä. Kyse ei myöskään ole pelkästään työkyvystä ja työurasta, sillä liikunnan harrastaminen varmistaa myös toimintakykyisiä vuosia työuran jälkeen.
Yhteisellä asialla
Liikunta on esimerkki teemasta, jossa yksilöllä, työpaikalla ja yhteiskunnalla on oma roolinsa.
Yhteiskunnallisella tasolla kyse on infrastruktuurista. Edesauttaako kaupunkisuunnittelu esimerkiksi pyöräilyä? Onko kaupungeissa liikuntapaikkoja? Missä määrin liikuntaa on koulujen opetussuunnitelmissa? Minkälaiset toimintaedellytykset urheiluseuroilla ja järjestöillä on? Yksi yhteiskunnan tarjoama tuki on liikuntaneuvonta, jota on tarjolla noin joka toisessa kunnassa. Tällä hetkellä odotetaan, millä tavalla liikunta-asiat tulevat kirjatuksi tulevan hallituksen ohjelmaan.
Työpaikalla voidaan tukea monella tavalla työntekijöiden liikkumista. Uimalipuista on useilla työpaikoilla siirrytty joustavaan kaikkien liikuntalajien tukemiseen. Työpaikoilla voi olla myös kuntosaleja ja tiloja esimerkiksi työmatkapyöräilijöiden tarpeisiin tai työsuhdepolkupyöriä.
Työpaikalla haasteena on se, miten toimenpiteet ulotettaisiin myös liikunnallisesti ei-aktiivisiin työntekijöihin. Kirjallisuudessa on paljon vinkkejä siitä, millä tavoin liikuntaa ja laajemmin elintapojen kehittämistä voidaan tehdä työpaikoilla ja pyrkiä aktivoimaan juuri riskiryhmiä. Työpaikat voivat myös hakea tähän tukea ammattilaisilta.
Panostuksista poikii monenlaista hyötyä
Työpaikoilla voi olla merkittävä rooli työikäisen väestön liikunnan edistäjänä. Liikunnan tukeminen ja edistäminen työpaikalla on valinta, jolla tuetaan työnantajakuvaa ja työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Tässä yritysten ja organisaatioiden johdolla on merkittävä rooli. Johtajien oma esimerkki ja työpaikan olosuhteiden ja kulttuurin muovaaminen liikunnallista elämäntyyliä tukevaksi auttaa paitsi yritystä pitämään huolta työntekijöidensä työkyvystä, myös osaltaan ratkaisemaan kansallista liikkumattomuuden haastetta.
Vaikka yhteiskunnan ja työpaikan rooli liikunnan edistämisessä on merkittävä, kukaan ei voi liikkua työntekijän puolesta. Toiset ihmiset motivoituvat ryhmässä liikkumisesta, toiset pitävät yksilölajeista. Jotkut motivoituvat hyvinvointiteknologian käytöstä, joillekin se on kauhistus ja stressin aihe.
Liikunnallisen elämäntavan omaksumisen kannalta lapsuudella ja kouluajalla on suuri merkitys. Moni aikuinen voi kuitenkin saada herätyksen liikkumiseen tai hyvän annoksen liikuntaa työpaikan tarjoamien mahdollisuuksien tai työkavereiden innoittamana. Siksi viisas yrityksen tai organisaation johto pysähtyy pohtimaan liikunnan roolia osana hyvää työnantajuutta ja työkykyjohtamista.
Artikkelin kirjoittajalta Pauli Formalta ilmestyi maaliskuussa 2023 Johtajan työkykykirja, josta voi lukea lisää muun muassa liikunnasta ja sen edistämisestä työpaikoilla.