AI Act on massiivinen paketti, mutta jättää paljon kysymyksiä auki

Aloitin Elisalla viihtymisen liiketoiminnan tukena noin kaksi vuotta sitten. Virallinen titteli on senior legal counsel. Neuvottelen ja kommentoin sopimuksia, jotka koskevat esimerkiksi alkuperäissarjojen tuotantoa, tv-palveluita ja esports-lähetyksiä. In-house-juristina toimenkuvaani kuuluu myös viihteen liiketoimintaan liittyvän regulaation seuraaminen. Nautin siitä, että saan olla lähellä liiketoimintaa ja viihdebisneksen tekemistä ja voin tukea sitä omalla osaamisellani. Elisa on merkittävä sarjojen tilaaja Suomessa, joten tämä mahdollisuus tuntui tosi kiinnostavalta.

Tekoälyyn liittyvät kysymykset ovat nyt kaikkien mielessä – myös Elisalla. Viime syksynä laadimme Elisalla ohjeistukset AI-työkalujen käyttöä varten ja tämän vuoden aikana olemme järjestäneet ohjeistukseen liittyviä sisäisiä koulutuksia. Itse olen päässyt perehtymään tekoälyyn liittyvään juridiikkaan, koska alaani ovat tekijänoikeudet ja erityisesti generatiiviseen tekoälyyn liittyy paljon tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Tekijänoikeuksien kanssa olen ollut tekemisissä jo aiemmin, kun työskentelin Kirjailijaliitossa sekä Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien liitossa toiminnanjohtajana.

Lapsuuteni haaveammatteja olivat salapoliisi ja kirjailija. Luin paljon salapoliisiromaaneja ja oikeastaan kaikkea muutakin, mitä Espoon kirjastossa oli saatavilla. Harkitsin taideaineiden opiskelua, mutta tieni vei oikeustieteelliseen. Silti kiinnostus luovia aloja kohtaan on jatkunut koko urani ajan. Olen tiedonjanoinen ihminen ja olen opiskellut myös valtio-oppia ja elokuva-alaa.

Hain oikeustieteelliseen tiedekuntaan suoraan lukiosta ja pääsin. Vielä silloin ajattelin lukion lakitiedon kurssin perusteella, että oikeustiede tarjoaa selkeitä vastauksia kysymyksiin ja se jollain lailla viehätti minua. Opintojen aikana selvisi nopeasti, että ei se ihan niin ollutkaan.

Nautin siitä, että juridiikassa saa tehdä töitä kielen kanssa ja se liittyy kaikkeen, mitä ihmiset yhteiskunnassa tekevät. En tosin osannut ajatella, että voisin toimia juristina luovilla aloilla. Matkassani on ollut myös tuuria. Opiskeluaikana pääsin Editalle lakitiedon kustannustoimittajaksi, ja sen jälkeen olen vain ajautunut oikeisiin ja kiinnostaviin paikkoihin.

AI Act on EU:sta tullut asetus, joka koskee tekoälyä käyttäviä järjestelmiä. Asetus on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Sillä säädellään riskiperusteisesti eri AI-järjestelmiä, mikä tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat riskit järjestelmään liittyy, sitä enemmän vaatimuksia sen on täytettävä. Korkeaksi riski katsotaan tapauksissa, joissa tekoälyn käyttö liittyy voimakkaasti ihmisten perusoikeuksiin. Näin voi olla silloin, kun AI:ta käytetään, kun tehdään päätöksiä ihmisten hakemista eduista tai sosiaaliturvasta, luottokelpoisuudesta tai työ- ja koulutuspaikoista tai jos AI:n käyttö vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen. Korkeariskistä on myös AI-järjestelmien käyttö esim. lainvalvonnassa ja oikeudenkäytössä. Pieniriskisiä tapauksia vaatimukset eivät koske.

On olemassa myös tapauksia, joihin AI:ta ei saa käyttää ollenkaan, koska käytön katsotaan olevan niin merkittävällä tavalla perusoikeuksien vastaista, esim. kun on kyse ihmisten sosiaalisesta pisteytyksestä, tunteiden päättelystä työpaikoilla ja oppilaitoksissa, ennakoivasta poliisitoiminnasta tai järjestelmistä, joilla pyritään manipuloimaan käyttäytymistä.

Tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhde on edelleen avoin, vaikka AI Actin myötä saatiin joitain vastauksia. AI Actissa todetaan muun muassa se, että tekstinlouhintapoikkeus voi soveltua AI:n kouluttamiseen. Silti moniin koulutusdataan ja AI:n tuottamiin lopputuloksiin liittyviin kysymyksiin ei edelleenkään ole selviä vastauksia.

Keskeisiä ongelmia on kolme. Ensimmäinen on se, että AI-ohjelmien kouluttamiseen on käytetty kaikenlaista aineistoa, myös sellaisia teoksia, joihin on tekijänoikeus. Olisiko niitä saanut käyttää, on edelleen avoin kysymys. Toinen ongelma liittyy tekoälyn luomaan teokseen: onko kenelläkään siihen oikeuksia, ja jos on, niin kuka ne omistaa? Ja kolmanneksi, kuka on vastuussa, jos tuollainen teos loukkaa jonkun toisen teoksen oikeuksia?

Vielä emme tiedä, milloin EU:sta saadaan lisäohjeistusta tai esimerkkitapauksia.

Elisalla tekoälyä käytetään ja kehitetään koko ajan, ja niin on tehty jo pitkään. Tekoälyä on käytetty mm. asiakaspalvelussa puheentunnistuksessa, ennakoivassa häiriönhallinnassa, yritysten liiketoimintaprosessien kehitystyössä sekä sähkövarastointiratkaisun luomisessa. Hyödyt eivät jää ainoastaan Suomeen, vaan olemme myös kansainvälisesti auttaneet eri teleyhtiöitä ja tuotanto-organisaatioita. Elisassa kannustetaan käyttämään AI:ta työkaluna ja vastuulliseen tekoälyn käyttöön on olemassa ohjeistusta.

AI Act on merkittävä lainsäädäntö meillekin ja sen vaikutusta tutkitaan parhaillaan. Kokonaisuus on massiivinen ja vaikka teksti on valmis, pykälien tulkinnasta ei ole täyttä selvyyttä. Tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia liiketoimintaa varten.

Syntymävuosi: 1982
Perhe: naimisissa, kaksi lasta
Tutkinnot ja arvonimet: OTM
Lempioikeudenala: tekijänoikeus ja sopimusoikeus
Jos ei olisi juristi, olisi: kirjailija
Motto: ”No matter how far wrong you go, you can always turn around.” – Gil Scott-Heron

Suosittelen
Kirja: Philip Rothin The plot against America tuntuu aika ajankohtaiselta. Samoin hyvä teos on vastikään lukemani Gabrielle Zevinin Tommorrow, and tomorrow, and tomorrow, joka sijoittuu peliteollisuuteen.
Podcast: Ghibliotheque. Se on podcast Studio Ghiblin animaatioista. Katsottiin Ghiblin elokuvia kesän aikana lasten kanssa, itsekin vasta ensimmäistä kertaa, ja olen nyt myöhäisheränneenä aivan haltioissani niistä.
Musiikkikappale: PMMP:n Kesäkaverit
Elokuva: Coenin veljesten The Big Lebowski sekä ikisuosikki Gentlemen Prefer Blondes, joka sisältää mm. mahtavaa female gazea 50-luvulta.
Urheilulaji: Jalkapallo