Ajankohtaiset muutokset ja uusimmat Verohallinnon ohjeet yritysverotusta koskien

EVL 18b §:ää on muutettu 1.1.2023 alkaen (1014/2022). Muutokset koskevat tasevertailuun perustuvan poikkeuksen kiristyksiä ja infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta, jota laajennettiin koskemaan myös ns. julkisia infrastruktuuriyhteisöjä. Tasevapautusta ei sovelleta, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille konsernitilinpäätöksen mukaan suoritettujen korkojen määrä on vähintään 20 % kaikista konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista. Julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttava osittain tai kokonaan yksityisomisteinen yhteisö saa eräin edellytyksin vähentää muutoin vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. Tasevapautuksen kiristystä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Julkisia infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sovelletaan takautuvasti vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen.

Lakia koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 on muutettu 1.1.2023 alkaen (1572/2022) siten, että lain soveltamisaikaa on pidennetty verovuosille 2024 ja 2025.

Lisäksi EVL 6a.7 §:ää ja TVL 33d.1 §:ää muutettu 1.1.2023 alkaen (1316/2022 ja 1315/2022) siten, että peitelty osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Aikaisemmin pääsääntönä oli, että peitellystä osingosta veronlaista tuloa oli 75 %.

Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa (1298/2022) luo Suomeen uuden T&K-toiminnan verokannustimen. Kyse on yleisestä verokannustimesta, joka on kaikkien sellaisten elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavien verovelvollisten saatavilla, joilla on omaan toimintaansa liittyvän T&K-toiminnan palkka- ja ostopalvelumenoja. Kannustin on niin sanottu yhdistelmävähennys, eli siihen sisältyy T&K-toiminnan menoihin perustuva yleinen lisävähennys sekä menojen lisääntymiseen perustuva ylimääräinen lisävähennys.

Yleisen lisävähennyksen määrä on 50 % verovelvollisen omaan T&K-toimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen verovelvolliskohtainen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Verovelvollinen voi lisäksi saada hyväkseen T&K-toiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 %:n suuruisen ylimääräisen lisävähennyksen, mikäli verovuoden aikana tehdyn T&K-toiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa, mutta ylimääräiselle lisävähennykselle ei ole alarajaa. Lakia sovelletaan yleisen lisävähennyksen osalta ensimmäisen kerran vuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa ja ylimääräisen lisävähennyksen osalta ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa.

Hallituksen esityksessä HE 320/2022 vp ehdotetaan sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaa lainsäädäntöä. Laissa säädettäisiin uudesta, sähköalan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistuvasta 30 %:n suuruisesta väliaikaisesta verosta. Veroa sovellettaisiin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi eikä vero olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verovelvollisia olisivat yritykset, jotka tuottavat sähköä ja yritykset, jotka myyvät sähköä joko suoraan loppukäyttäjille tai jälleenmyyntiä varten. Verovelvollisuuden ulkopuolelle rajattaisiin vähäinen sähköliiketoiminta sekä sellaiset sähkön vähittäismyyjät, jotka eivät kuulu konserniin, jolla on sähköntuotantoa, ja joilla ei ole omistuksia sähköntuotantoa harjoittavissa yrityksissä. Veron kohteena olisi sähköalan yritysten sähköliiketoiminnan tulos, joka ylittää 10 %:n suuruisen tuoton laskettuna sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle.

Lain mukaan myös fossiilisten polttoaineiden alan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistettaisiin väliaikaisesti uusi 33 %:n suuruinen vero. Verovelvollisia olisivat yritykset, joiden liikevaihdosta yli 75 % muodostuu raakaöljyn tuotannosta, maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta, raakaöljystä tai kivihiilituotteiden valmistuksesta. Veron kohteena olisi yrityksen elinkeinotoiminnan tulos, joka on yli 120 % verovuosien 2018–2021 keskimääräisestä elinkeinotoiminnan tuloksesta. Veroa sovellettaisiin tuloveron lisäksi eikä se olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja niitä sovellettaisiin verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.

Verohallinto on antanut 21.12.2022 Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2022 toimitettavaa verotusta varten.

Verohallinto on aikaisemman yhtenäisen perintö- ja lahjaverotuksen arvostamisohjeen (Dnro VH/6166/00.01.00/2021, 27.12.2021) sijaan antanut kuusi erillistä ohjetta.

Verohallinto on antanut 28.12.2022 ohjeen Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien matkakustannusten vähentäminen (Dnro VH/5728/00.01.00/2022). Aikaisempaa ohjetta on monilta osin täsmennetty.

Verohallinto on antanut 16.1.2023 ohjeen Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös (Dnro VH/4773/00.01.00/2022). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty menettelyjen vakiintumisen johdosta.

Verohallinto on antanut 31.1.2023 ohjeen Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020–2025 (Dnro VH/475/00.01.00/2023). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty lain voimassaolon osalta.

Verohallinto on antanut 6.2.2023 ohjeen Verotuksen yleiset menettelysäännökset (Dnro VH/3035/00.01.00/2022). Ohjeessa käsitellään verotuksen yleisiä menettelysäännöksiä ja verotuksessa noudatettavia periaatteita. Ohjeeseen on yhdistetty Verohallinnon ohjeet Verotuksen toimittamisen periaatteita, Hallintolaki ja verolainsäädäntö sekä Hallintokantelu.

Verohallinto on antanut 9.2.2023 ohjeen Korkovähennysoikeuden rajoittaminen yritysverotuksessa (Dnro VH/6311/00.01.00/2022). Ohjetta on päivitetty 1.1.2023 voimaan tulleiden EVL 18b §:n muutosten johdosta.