Ajankohtaista lii­ke­kir­jan­pi­dos­sa

Komissio julkisti 13.9.2023 aloitteensa, joka muuttaisi komission delegoidulla asetuksella tilinpäätösdirektiivissä säädettyjä yrityksen kokoluokan määrittämiseen käytettäviä raja-arvoja inflaation vaikutusten huomioonottamiseksi. Muutos tarkoittaisi muun muassa mikroyrityksen kokorajojen muuttamista seuraavasti: taseen raja-arvo nousisi 437 500 euroon (nykyisin 350 000 euroa) ja liikevaihtoraja 875 000 euroon (nykyisin 700 000 euroa).  

Aloitteeseen voi tutustua komission kotisivuilla.

Aloitteen mukainen kokorajamuutos edellyttäisi Suomessa kirjanpitolain tarkistamista – tätä koskevaa lakiesitystä ei ole (vielä) vireillä.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä (HE 20/2023 vp.) muutosehdotukseksi kirjanpitolakiin ja tilintarkastuslakiin sekä eräisiin niihin liittyviin lakeihin 28.9.2023. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön yritysten kestävyysraportointia koskeva Euroopan unionin direktiivi (2022/2464).

Direktiivin edellyttämällä tavalla esitys koskee pörssin päälistalla noteerattavia yhtiöitä sekä KPL 1:4c:n mukaisia suuria osakeyhtiöitä. Lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan direktiivin velvoitteiden ulottamista Suomessa myös suuriin osuuskuntiin. Näin saataisiin julkistettava informaatio pysymään yhdenmukaisena harjoitetun liiketoiminnan oikeudellisesta muodosta riippumatta.

Niin ympäristöä, ihmisoikeuksia kuin muita sosiaalisia seikkoja koskevat tiedot vaikutuksista julkistettaisiin vuosittain yrityksen toimintakertomukseen sisällytettävässä kestävyysraportissa. Tietosisältöä koskevat vaatimukset määrittelee komissio omalla asetuksellaan yhdenmukaisiksi kaikille EU-valtioille.

Uuteen direktiiviin kuuluu myös digitaalisuusvaatimus eli toimintakertomukseen sisällytettävä kestävyysraportti tulisi antaa digitaalisesti. Hallitus esittää, että digitaalisuusvaatimus ulotettaisiin kansallisesti koskemaan myös kestävyysyritysten tilinpäätöksiä, jotta näiden asiakirjojen yhtenäinen käsittely ja hyödyntäminen tulisi jatkossa mahdolliseksi.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 31. päivänä joulukuuta 2023. Säännöksiä kestävyysraportoinnista sovellettaisiin direktiivissä edellytetyllä tavalla siten, että velvoitteet koskisivat ensiksi suurten pörssiyritysten tietoja tilivuodelta 2024, jotka tulisivat julkistettaviksi keväällä 2025.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen (887/2023) ns. mikroyhdistysten tilinpidosta perustuen yhdistyslain (503/1989) muutokseen. Uuden säännöstön tarkoituksena on keventää hallinnollista taakkaa pienimuotoiselta kansalaistoiminnalta.

Kokokriteeri uuden säännöstön soveltamiselle poikkeaa KPL 1:4a:n määritelmästä mikroyritykselle. Mikroyhdistyksellä tarkoitetaan yhdistyslain 37a.2 §:n mukaisesti sellaista liiketoimintaa harjoittamatonta yhdistystä, jonka saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.

Tällaisessa mikroyhdistyksessä on kirjanpitolain mukaisen kirjanpidon sijasta mahdollista järjestää tilinpito kahdella tavalla: joko mikroyhdistysten tilinpidosta annetun asetuksen 4 §:ssä tarkoitettuna pääkirjan pitämisellä ja vuosilaskelman laatimisella tai 5 §:n mukaisesti jäsenavoimena tilinpitona, jota koskeva ns. vuosikoonti käsittää tiedot tilikauden aikaisesta toiminnasta että omaisuudesta, saatavista, veloista ja vastuista tilivuoden päättyessä. Jäsenavoimessa toimintamallissa yhdistyksen jäsenellä on pyynnöstä oikeus saada tilinpito nähtäväkseen kerran jokaiselta päättyneeltä kalenterikuukaudelta ja tiedot pidetään nähtävillä vähintään kahden viikon ajan viimeistään kahden viikon kuluttua pyynnöstä (YhdL 37a.6 § ja mikroyhdistysten tilinpidosta annettu asetus 2 § 2 kohta).

Käytännössä tilinpito voi perustua pankin tai muun maksunvälittäjän (sähköiseen) tiliotteeseen tai tilitapahtumatietoihin. On oltava jatkuvasti selvillä velkojen ja saamisten määrästä sekä saatava kirjanpidosta tarvittavat tiedot verovelvollisuuden sekä mahdollisten avustusten ehtojen täyttämiseksi (mikroyhdistysten tilinpidosta annettu asetus 3.1 §).

Rahanpesulakia on uudistettu 31.3.2023 voimaan tulleella lakimuutoksella 444/2013. Uudistuksen myötä Patentti- ja rekisterihallitus on päivittänyt tilintarkastajille tarkoitetun rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen ohjeensa.

KILA 2023/2050

Kirjanpitolautakunnan lausunto tekijänoikeuskorvausten merkitsemisestä tekijänoikeusjärjestön tilinpäätökseen

Lausuntoa pyytänyt yhdistys hallinnoi sopimusperusteisesti asiakkaidensa äänitteiden käyttömuotoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tekijäoikeuslain nojalla hyväksynyt yhdistyksen keräämään korvaukset ja tilittämään ne esittäville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille sekä keräämään korvaukset kuvallisten musiikkitallenteiden käytöstä ja tilittämään ne sävellysteosten esittäjille. Asiakassopimusten perusteella yhdistys voi myös lisensoida tiettyjä äänitteiden käyttömuotoja edustamiensa oikeudenhaltijoiden puolesta.

Yhdistys tiedusteli lautakunnalta, onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata tilikauden aikana toteutuneet korvausten kertymät oikeudenhaltijoille suoraan taseelle lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäykseksi vai tulisiko kerätyt tekijänoikeuskorvaukset käsitellä tuloslaskelmassa tuottona, josta oikeudenhaltijoille tilitettäväksi ohjattavat korvaukset kirjattaisiin esimerkiksi tilinpäätössiirtona taseen vieraan pääoman lisäykseksi?

Kirjanpitolautakunta totesi yleisesti, että siltä osin kuin näiden tulojen osalta on kyse läpikulkuerien kaltaisista eristä, voidaan ne käsitellä ns. nettoperiaatteella merkitsemättä niitä tuottoina tuloslaskelmaan. Jollei näin ole, noudatetaan tavanomaista bruttoperiaatetta, jonka mukaisesti tuotot merkitään täysimääräisinä tuloslaskelmaan. Yhdistyksen itsensä tehtävänä on tulkita sopimusjärjestelyn sisällön perusteella, onko sanottuja eriä pidettävä läpikulkuerinä vai ei. Lautakunta viittaisi tältä osin aiempiin kannanottoihinsa (KILA 2028/2022, KILA 2018/2021, KILA 1990/2018, KILA 1819/2008, KILA 1442/1996, KILA 1573/1999 ja KILA 1320/1995).

Toisaalta lautakunta piti selvänä, että yhdistyksen asiakkailtaan perimät palkkiot tulee esittää yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuottoina tuloslaskelmassa. Samaten niin sanotut jakamatta jääneet tekijänoikeuskorvaukset (laki tekijänoikeuksien yhteishallinoinnoista 494/2016, 5:27) on hyvän kirjanpitotavan mukaista merkitä varsinaisen toiminnan tuotoiksi, koska yhdistys itse päättää niiden käyttämisestä.

Lausunnossa myös suositellaan, että liitetietona tehdään selkoa tuloslaskelmaan merkittävien erien sisällöistä ja menettelyn perusteista sekä ilmoitetaan niin kerättyjen (bruttoperiaate) ja tilitettyjen (nettoperiaate) suoritusten määrät.

Timo Kaisanlahti ja Tapio Tikkanen päivittävät Liikekirjanpito-teosta.