Ajankohtaista työoikeudessa

EU:n ns. työehtodirektiivistä johtuvat lainmuutokset ovat tulleet voimaan 1.8.2022 (HE 60/2022, SK 744–748/2022). Muutokset koskevat erityisesti osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä. Työntekijälle työnteon ehdoista annettavan kirjallisen selvityksen tietosisältöä on muun muassa laajennettu ja vaihtelevaa työaikaa tekeviä työntekijöitä koskevaa erityissääntelyä lisätty. Muutoksia on selostettu yksityiskohtaisemmin toukokuun 2022 päivityksessä.

Perhevapaita koskeva suuri uudistus (HE 129/2021) on tullut voimaan. Uudistuksen edellyttämät muutokset on tehty sairausvakuutuslakiin (SK 28/2022) ja työsopimuslakiin (SK 32/2022). Uudet säännökset koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Äitiysvapaa ja isyysvapaa poistuvat. Tilalle tulevat raskausvapaa ja kiintiöidyt vanhempainvapaat. Äidin raskausvapaa on 40 arkipäivää ja alkaa pääsääntöisesti 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Kummallakin vanhemmalla on 160 arkipäivää vanhempainvapaata (noin 6,5 kuukautta). 160 arkipäivän kiintiöstä enintään 63 vanhempainvapaapäivää voi luovuttaa toiselle vanhemmalle. Päiviä voi vaihtoehtoisesti luovuttaa myös muulle lapsen huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle.

Uudistuksen myötä vapaiden yhteenlaskettu pituus kasvaa 317 arkipäivästä 360 arkipäivään (yli 14 kuukautta). Vapaita voi käyttää siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Työsuhteessa olevat vanhemmat voivat kummatkin käyttää vanhempainvapaata enintään neljässä osassa. Osittaista vanhempainvapaata koskevia säännöksiä on joustavoitettu. Erityisäitiysvapaa on muutettu erityisraskausvapaaksi. Muihin perhevapaamuotoihin (hoitovapaa ym.) ei ole tehty muutoksia.

Työsopimuslakiin on lisätty säännös uudesta vapaasta, omaishoitovapaasta. Työntekijällä on oikeus saada kalenterivuoden aikana enintään viisi työpäivää omaishoitovapaata. Vapaata voi saada avun tai tuen antamiseksi omaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Työsopimuslaki ei edelleenkään velvoita työnantajaa maksamaan palkka minkään perhevapaan ajalta. Lähes kaikissa työehtosopimuksissa on ollut määräyksiä, jonka mukaan osa äitiys- ja isyysvapaasta on palkallinen. Palkallisen jakson pituus vaihtelee työehtosopimuksittain. Työehtosopimusten perhevapaiden palkallisuutta koskevia määräyksiä on osalla aloista muutettu vastaamaan uutta perhevapaasääntelyä. Osalla aloista yhteensovittamistyö on vielä kesken.

Raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa. Työssäolon veroisia päiviä on muutetun vuosilomalain (SK 34/2022) mukaan äidillä ja isällä kummallakin enintään 160 päivää. Vanhan lainsäädännön mukaan vuosilomaan oikeuttavia päiviä on 156 päivää.

Työttömyysvakuutusmaksun alaikäraja nousi 1.8.2022 alkaen 17 vuodesta 18 vuoteen. Maksuvelvollisuus alkaa muutoksen johdosta työntekijän 18-vuotissyntymäpäivää seuraavan kuukauden alusta.

Palkka-avoimuuden lisäämistä valmistelleen työryhmän erimielinen mietintö valmistui syksyllä 2021. Työryhmän ehdotuksia muutettiin jatkovalmistelun aikana, mutta ehdotus sai osakseen laajaa kritiikkiä lausuntokierroksella. Esityksen sisällöstä ei saavutettu poliittista yhteisymmärrystä, ja asian valmistelu on keskeytetty, joten palkka-avoimuutta koskevaa lakiesitystä ei tulla antamaan tällä vaalikaudella.

Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys yhdenvertaisuuslainsäädännön muuttamisesta (HE 148/2022). Työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta koskevaa sääntelyä tiukennettaisiin koskien työpaikan yhdenvertaisuustilanteen arviointia. Työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman tulisi sisältää myös yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla olisi toimivalta valvoa lain noudattamista myös työelämässä. Myös työsuojeluviranomaisen toimivaltaa tarkennettaisiin. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia muutettaisiin niin, että työnantajalle annettava kehotus korjata toimintaansa voitaisiin jatkossa antaa myös tämän velvollisuudesta arvioida ja edistää työpaikan yhdenvertaisuutta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2023.

Palkkaturvalain muuttamista koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä (HE 173/2022). Palkkaturvalaissa ehdotetaan säädettäväksi vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien saatavien tavanomaista pidemmästä hakuajasta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia palkkaturvaviranomaisen tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeuksiin. Työnantajan myötävaikutusvelvollisuutta laajennettaisiin siten, että oikeushenkilön tietojenantovelvollisuus ulotettaisiin koskemaan myös määrättyjä luonnollisia henkilöitä. Lisäksi tietojenantovelvollisuutta tehostettaisiin säätämällä palkkaturvaviranomaiselle oikeus asettaa tietojenantovelvolliselle uhkasakko. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Hallitus on 19.9.2022 antanut esityksen kuntoutusjärjestelmän uudistamisesta (HE 181/2022). Esitys sisältää muutoksia osasairauspäivärahan ja työeläkekuntoutuksen ehtoihin. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennettäväksi nykyisestä 120 arkipäivästä 150 arkipäivään. Työeläkekuntoutuksen muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkiyttää työeläkekuntoutuksen toimeenpanoa. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

KKO 2022:45

Työsopimuksessa työntekijän säännölliseksi työajaksi oli sovittu 37,5 tuntia viikossa. Kilpailukykysopimukseen perustuneen työehtosopimusmääräyksen mukaan työntekijä- ja työnantajaosapuolet sopivat paikallisesti, miten 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys kullakin työpaikalla toteutetaan. Työnantajayhtiössä oli tehty työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus, jossa viikkotyöaikaan lisättiin puoli tuntia.

Korkein oikeus katsoi, että työehtosopimuksella oli voitu sopia tällaisesta työsopimuksen työaikaehdon heikentämisestä.

TT 2022:40

Työehtosopimusmääräyksen mukaan jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan sairausajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.

Määräyksen tarkoituksesta ei ollut selvitystä, joten tulkinnan lähtökohdaksi oli otettava määräyksen sanamuoto. Työtuomioistuin katsoi, että määräykseen kirjattujen kahden edellytyksen yhtäaikainen täyttyminen ei ollut käytännössä mahdollista. Työtuomioistuin katsoi määräykseen kirjatun nimenomainen ehdon työkykyisenä työssä olemisesta puoltavan enemmän tulkintaa, jonka mukaan uuden sairausajan palkanmaksukauden alkaminen edellytti työssäkäyntiä työkyvyttömyysjaksojen välissä. Asiassa jäi näyttämättä, että työehtosopimukseen osallisilla liitoilla olisi ollut tarkoitus rinnastaa työllistymisvapaa työssäoloon sovellettaessa työehtosopimuksen määräyksiä sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.