Ajankohtaista työoikeudessa

19.12.2022 14:01

Ajankohtaiskatsauksen ovat koostaneet Markus Äimälä ja Johan Åström.

Uutta lainsäädäntöä

Osasai­raus­päi­vä­ra­haan ja työ­elä­ke­kun­tou­tuk­seen muutoksia

Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään nykyisestä 120 arkipäivästä 150 arkipäivään (HE 181/2022, SK 1027–1033/2022). Työeläkekuntoutuksen muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkiyttää työeläkekuntoutuksen toimeenpanoa. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Työt­tö­myys­tur­van lisäpäivät poistuvat asteittain

Eduskunta on hyväksynyt muutoksia työttömyysturvalakiin, joilla poistetaan työttömyysturvan lisäpäivät asteittain (HE 62/2022, SK 669/2022). Samalla poistuu ns. eläkeputki. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien ikäraja nousee 63 vuoteen, vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä lisäpäivät poistuvat kokonaan. Muutosten seurauksen eläkeputken ikäraja on 1963 syntyneillä 61 vuotta ja noin yksi kuukausi. Vastaavasti vuonna 1964 syntyneillä eläkeputken ikäraja on 62 vuotta ja noin yksi kuukausi. Lainmuutos ei vaikuta vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2023.

Muutosturvaan muutoksia

Samassa lakipaketissa kuin eläkeputken poistaminen on vastapainona uudistettu muutosturvan säännöskokonaisuutta (HE 62/2022, SK 669/2022). Uuden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä.

Uusi muutosturva koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahasta säädetään työttömyysturvalaissa, muutosturvakoulutuksesta laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela. Määrältään raha vastaa irtisanotun yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto. Koulutuksen rahallinen arvo vastaa enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa.

Työllistymisvapaiden aikarajaa pidennetään työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta samalla työnantajalla. Pidennysten jälkeen vapaiden enimmäispituus on 5, 15 tai 25 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen. Työllistymisvapaata voi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen. Työllistymisvapaata koskeva muutos on tehty työsopimuslakiin.

Uusi muutosturva rahoitetaan Työllisyysrahaston toimesta muutosturvamaksulla. Lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta on lisätty uusi 4 a luku. Työnantajan muutosturvamaksu koostuu irtisanoneen työnantajan maksusta ja muutosturvamaksun yhteisestä osasta. Yhteinen maksuosa rahoitetaan kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Uudistus tulee voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksua peritään, jos työntekijä on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

Valmisteilla olevaa lainsäädäntöä

Rajat ylittäviin yri­tys­jär­jes­te­lyi­hin EU-muutoksia

Hallituksen esityksen (HE 213/2022) tarkoituksena on implementoida rajat ylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskeva EU:n direktiivi työoikeudellisten säännösten osalta. Ehdotetut lainmuutokset koskevat henkilöstön asemaa, henkilöstön tiedottamista ja kuulemista, hallintoedustusta ja työnantajavelvoitteiden siirtymistä rajat ylittävien yritysjärjestelyiden yhteydessä. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Työriitojen so­vit­te­lu­jär­jes­tel­mää uudistetaan

Hallituksen esityksen (HE 214/2022) tavoitteena on kehittää työriitojen sovittelujärjestelmää erityisesti työehtosopimusten rajariitojen ratkaisemiseksi ja mahdollistaa asian selvittämiseksi tarpeellisten tahojen kuuleminen työtuomioistuinmenettelyssä.

Esityksessä ehdotetaan, että työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisätään uusi säännös vapaaehtoisesta sovittelusta ja että työriidan osapuolten velvollisuuksia sovitteluun valmistautumisessa täsmennetään. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annettua lakia muutettaisiin lisäksi siten, että työtuomioistuimen toimivaltaa kuulemismenettelyssä laajennetaan. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2023.

Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvetoa täsmennetään

Hallituksen esityksen (HE 215/2022) mukaan työsopimuslain soveltamisalasäännöstä muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös koskemaan tilanteita, joissa laissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen työntekoa koskevan oikeussuhteen luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Oikeussuhteen luonnetta koskevassa kokonaisharkinnassa huomioon olisi otettava työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus työntekosuhteen oikeudellisesta luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Ehdotetun muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2023.

Hen­ki­lös­tö­ra­has­to­lain perustamisen edellytyksiä kevennetään

Hallituksen esityksen (HE 265/2022) mukaan henkilöstörahaston perustamisen edellytyksiä kevennettäisiin siten, että henkilöstörahasto voitaisiin perustaa, jos yrityksen tai sen tulosyksikön työsuhteessa olevien henkilöiden määrä olisi säännöllisesti vähintään viisi ja liikevaihto tai sitä vastaava tuotto olisi rahastoa perustettaessa 100 000 euroa.

Lakiin tehtäisiin myös eräitä henkilöstörahastokäytännössä havaittuja muutoksia, jotka selkeyttävät henkilöstörahastojen hallinnointia. Rahasto-osuuden nostoilmoitus voitaisiin jatkossa tehdä ennen arvonmäärityspäivää. Lakiin luotaisiin mahdollisuus siirtää rahasto-osuus toiseen henkilöstörahastoon työpaikan vaihtuessa. Niitä tilanteita varten, joissa jäsen voi itse vaikuttaa rahasto-osuutensa sijoituskohteiden valintaan, rahaston säännöissä voitaisiin määrätä, että jäsenen jäsenosuuspääoman tai hänen jäsenosuuspääomansa osan arvonmuutokset liitetään kunkin jäsenen rahasto-osuuksiin sijoituskohteiden toteutuneiden arvonmuutosten mukaisesti. Jos rahaston jäsen ei pyynnöstä anna henkilöstörahastolle vähäisen rahasto-osuuden maksamiseksi välttämättömiä tietoja, jäsenen saaminen henkilöstörahastolta lakkaisi kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenen saatava olisi pitänyt maksaa. Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2023.

Alipalkkauksen valvontaa terävöitetään

Hallituksen esityksen (HE 303/2022) mukaan työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa lisättäisiin siten, että työnantajalle voitaisiin antaa kirjallinen kehotus ja velvoittava hallintopäätös asiassa, joka koskee työnantajan velvollisuutta maksaa vähintään sellaista lain ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa.

Lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta poliisille laajennettaisiin koskemaan myös rikoslain mukaisia petos- ja kiskontarikoksia. Samassa yhteydessä työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta myös muille viranomaisille laajennettaisiin siten, että viranomaisen tulisi ilmoittaa valvonnassa esille tulleista rakennusten sisäilmastoon ja kunnossapitoon liittyvistä epäkohdista kunnan terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2023.

Työ­tur­val­li­suus­asiois­sa enemmän huomiota työntekijöiden hen­ki­lö­koh­tai­siin ominaisuuksiin

Hallituksen esityksen (HE 306/2022) mukaan työturvallisuuslaissa säädettyä työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta täsmennettäisiin säätämällä työnantajan velvollisuudeksi erityisesti ottaa huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Työnantajan tarkkailuvelvollisuuden piiriin lisättäisiin työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä. Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä tarkennettaisiin säätämällä työntekijän ikääntyminen vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi. Velvollisuutta arvioida työn vaaroja täsmennettäisiin myös säätämällä sekä työn fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät huomioon otettavaksi. Lisäksi työnantajalle säädettäisiin velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa.

Työturvallisuuslakia ehdotetaan täsmennettäväksi myös siten, että erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevassa säännöksessä mainittaisiin raskaana olevan työntekijän lisäksi myös äskettäin synnyttänyt sekä imettävä työntekijä.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2023.

So­si­aa­li­va­kuu­tus­mak­sut 2023

Ensi vuoden sosiaalivakuutusmaksut ovat tiedossa. Työnantajan sairausvakuutusmaksu nousee 0,19 prosenttiyksiköllä. Muissa työnantajamaksuissa tapahtuu vain hyvin pieniä muutoksia. Taulukossa on vertailun vuoksi mukana myös tämän vuoden maksutasot.

TYÖNANTAJAN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2022–2023, % maksun perusteena olevasta palkasta
20222023muutos, %-yksikköä
Työnantajan sairausvakuutusmaksu1,341,530,19
Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu (keskimäärin)1,511,540,03
– palkkasummarajaan n. 2,3 m€/v saakka0,500,520,02
– palkkasummarajan ylittävästä osasta2,052,060,01
– osaomistajan maksu0,500,520,02
Työnantajan TyEL-maksut (keskimäärin)17,4017,39-0,01
Ryhmähenkivakuutusmaksu (keskimäärin)0,060,06
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksu (pakollinen vakuutus, keskimäärin)0,580,57-0,01
Yhteensä (keskimäärin)20,8921,090,20
TYÖNTEKIJÄN SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT 2022–2023, % maksun perusteena olevasta palkasta
20222023muutos, %-yksikköä
Vakuutetun palkansaajan sairausvakuutusmaksu
– päivärahamaksu alle 15 703 €/v ansaitsevilla0,000,00
– päivärahamaksu vähintään 15 703 €/v ansaitsevilla1,181,360,18
– sairaanhoitovakuutusmaksu1)0,530,600,07
Työttömyysvakuutusmaksu
– palkansaajamaksu1,501,50
– osaomistajan maksu0,740,750,01
Palkansaajan TyEL-maksu (keskimäärin)7,457,45
– alle 53-vuotiaat ja 63 vuotta täyttäneet7,157,15
– 53–62-vuotiaat8,658,65
Yhteensä (sairausvakuutuksen tulorajan ylittäneet, keskimäärin)10,6610,910,25
1) Maksu sisältyy verokorttiin merkittyyn pidätysprosenttiin, eikä sitä pidätetä erikseen palkasta.

Uutta oikeuskäytäntöä

KKO 2022:65

A oli työskennellyt tiloissa, joissa oli todettu kosteusvaurioita. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A:lla todettu astma oli todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta kosteusvauriomikrobeille työpaikalla. A oli siten astman johdosta oikeutettu korvaukseen ammattitaudin perusteella.

TT 2022:67

Henkilö oli toiminut Helsingin yliopiston palveluksessa samassa yksikössä yhteensä kahdeksassa määräaikaisessa, toisiaan välittömästi seuranneessa työsuhteessa, joista viisi ensimmäistä oli työsopimusten mukaan koskenut tutkijatohtorin tehtävää ja kolme viimeisintä yliopistonlehtorin tehtävää. Kaikkien työsuhteiden yhteenlaskettu pituus oli yli seitsemän vuotta.

Työtuomioistuin katsoi tutkijatohtorin ja yliopistonlehtorin tehtävien olleen eri tehtäviä, joita työvoiman tarpeen pysyvyyttä harkittaessa arvioitiin lähtökohtaisesti erillisinä tehtäväkokonaisuuksina.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi näytetyksi, että tutkijatohtorin tehtävissä oli ollut kysymys kertaluonteisista projekteista, jotka olivat riippuneet ulkopuolisesta rahoituksesta. Hoitoprosentiltaan 25:stä sataan vaihdelleet tehtävät eivät viitanneet sellaiseen tehtäväkokonaisuuteen, joka olisi osoittanut pysyvää työvoiman tarvetta.

Työtuomioistuin katsoi myös näytetyksi, että yliopistonlehtorin tehtävissä oli ollut kysymys pysyvien opetustehtävien hoitamisesta ja opetuksen jatkuvuuden turvaamisesta perustelluilla sijaisuusjärjestelyillä. Sijaisuudet olivat koskeneet ensin apulaisprofessoriksi ja sittemmin professoriksi nimitetyn henkilön opetustehtäviä, ja määräaikaisuuksien kestot oli sidottu tämän kulloinkin tiedossa olleeseen sijaistamistarpeeseen.

Johtopäätöksinään työtuomioistuin katsoi, ettei työvoiman tarve ollut ollut pysyvä eikä työsopimusten solmiminen määräaikaisina ollut ollut työehtosopimuksen vastaista.

TT 2022:71

Hoitokodissa lähihoitajana työskennelleen luottamusmiehen työsopimus oli purettu vakavan ja olennaisen sopimusrikkomuksen sekä vakavan luottamuspulan vuoksi. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että lähihoitajan oli koulutuksensa, kokemuksensa ja työtehtävänsä huomioon ottaen tullut ymmärtää, että hänen toimintansa hoitokodin asukkaiden hoitotilanteissa ja asukkaiden tarpeiden huomioimisessa ei ollut ollut hyväksyttävää. Purkamiseen oli johtanut asukkaan pesutilanne, jossa lähihoitajan katsottiin toimineen moitittavasti. Samankaltaisia tilanteita oli ollut useita eivätkä lähihoitajan toimintatavat olleet tältä osin muuttuneet esihenkilöiden kanssa käydyistä keskusteluista ja kuulemistilaisuudesta huolimatta. Esitetyn näytön perusteella ei voitu katsoa, että työsopimus olisi purettu epäasiallisin syin. Asiaa kokonaisuutena arvioiden työtuomioistuin katsoi, että työnantajalta ei ollut kohtuudella voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Kanne hylättiin tältä osin.

Luottamusmiessopimuksessa oli sovittu, että jos luottamusmiehen työsopimus puretaan ja hän riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta. Asiassa oli riidatonta, että määräyksen soveltamisedellytykset olivat täyttyneet. Koska työnantaja ei ollut näyttänyt, että korvaus olisi maksettu täysimääräisesti korkoineen, velvoitettiin se suorittamaan lähihoitajalle kanteessa vaadittu määrä.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.

Juridiikan hakupalvelut - aina oikea tieto saatavillasi

Työsuhdetiedon parhaat sisällöt henkilöstöjohtamisen ja työoikeuden ammattilaisille

Alma Talent Työsuhdetieto -sisältökokonaisuutta tuottavat työsuhdeasioiden ja työoikeuden parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.

Kirjoittaja Markus Äimälä ja Johan Åström

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje

Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.

Aiheeseen liittyvää