Ajankohtaista työoikeudessa

Työriitojen sovittelujärjestelmää on muutettu siten, että työriitojen sovittelusta annettuun lakiin on lisätty uusi säännös vapaaehtoisesta sovittelusta ja työriidan osapuolten velvollisuuksia sovitteluun valmistautumisessa on täsmennetty. Kyseiset muutokset lähinnä vahvistavat jo aikaisemmin noudatetun käytännön. Työtuomioistuimen toimivaltaa kuulemismenettelyssä on lisäksi laajennettu, jotta työtuomioistuin voisi kuulla kaikkia tarpeellisiksi katsomiaan tahoja. Uudistus (HE 214/2022, SK 109–110/2023) on tullut voimaan 1.3.2023.

Palkkaturvalain muutoksella (HE 173/2022, SK 896/2022) on pyritty parantamaan vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa pidentämällä heille kuuluvien saatavien hakuaikaa. Lisäksi palkkaturvaviranomaisen tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeuksia on lisätty. Työnantajan myötävaikutusvelvollisuutta on puolestaan laajennettu siten, että oikeushenkilön tietojenantovelvollisuus on ulotettu koskemaan myös osaa oikeushenkilöä edustavista henkilöistä, kuten toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä. Lisäksi tietojenantovelvollisuutta on tehostettu säätämällä palkkaturvaviranomaiselle oikeus asettaa tietojenantovelvolliselle uhkasakko. Lainmuutokset ovat tulleet voimaan 1.1.2023.

Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään nykyisestä 120 arkipäivästä 150 arkipäivään (HE 181/2022, SK 1027/2022). Työeläkekuntoutuksen muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkiyttää työeläkekuntoutuksen toimeenpanoa. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.2023.

Työttömyysturvalakiin on tehty muutoksia, joilla poistetaan työttömyysturvan lisäpäivät asteittain (HE 62/2022, SK 669/2022). Samalla poistuu ns. eläkeputki. Vuonna 1963 syntyneillä lisäpäivien ikäraja nousee 63 vuoteen, vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä lisäpäivät poistuvat kokonaan. Muutosten seurauksena eläkeputken ikäraja on vuonna 1963 syntyneillä 61 vuotta ja noin yksi kuukausi. Vastaavasti vuonna 1964 syntyneillä eläkeputken ikäraja on 62 vuotta ja noin yksi kuukausi. Lainmuutos ei vaikuta vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin. Lainmuutokset tulivat voimaan 1.1.2023.

Samassa lakipaketissa kuin eläkeputken asteittainen poistaminen on vastapainona uudistettu muutosturvan säännöskokonaisuutta (HE 62/2022, SK 669/2022). Uuden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleen työllistymistä.

Uusi muutosturva koostuu muutosturvarahasta ja muutosturvakoulutuksesta. Muutosturvarahasta säädetään työttömyysturvalaissa, muutosturvakoulutuksesta laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa tai Kela. Määrältään raha vastaa irtisanotun yhden kuukauden palkkaa. Muutosturvakoulutuksen järjestää työ- ja elinkeinotoimisto. Koulutuksen rahallinen arvo vastaa enintään irtisanotun työntekijän kahden kuukauden palkkaa.

Työllistymisvapaiden aikarajaa pidennetään työntekijöillä, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ja ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta samalla työnantajalla. Pidennysten jälkeen vapaiden enimmäispituus on 5, 15 tai 25 päivää työntekijän irtisanomisajan pituudesta riippuen. Työllistymisvapaata voi käyttää osaamis- ja työkykykartoituksen tekemiseen ja muutosturvakoulutuksen aloittamiseen. Työllistymisvapaa koskeva muutos on tehty työsopimuslakiin.

Uusi muutosturva rahoitetaan Työllisyysrahaston toimesta muutosturvamaksulla. Lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta on lisätty uusi 4 a luku. Työnantajan muutosturvamaksu koostuu irtisanoneen työnantajan maksusta ja muutosturvamaksun yhteisestä osasta. Yhteinen maksuosa rahoitetaan kaikilta työnantajilta työttömyysvakuutusmaksua korottamalla (korotus 0,03 %-yksikköä).

Uudistus tuli voimaan 1.1.2023. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovelletaan ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksua peritään, jos työntekijä on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen.

KKO 2023:1

Yliopisto oli irtisanonut professori A:n työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisella taloudellisella, tuotannollisella ja toiminnan uudelleen järjestelemisestä johtuneella perusteella. Yliopisto oli pian tämän jälkeen kutsunut palveluksessaan ennestään olleen yliopistonlehtori B:n kolmen vuoden määräajaksi tenure track -apulaisprofessorin tehtävään samalle tutkimusalalle.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei B:n nimitys tenure track -apulaisprofessoriksi ollut merkinnyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua uuden työntekijän ottamista. A:n irtisanominen ei ollut ollut perusteeton.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.