Ajankohtaista työoikeudessa

Työsopimuslain soveltamisalasäännöstä on muutettu siten, että siihen on lisätty kokonaisharkinnan tekemistä koskeva säännös koskemaan tilanteita, joissa laissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen työntekoa koskevan oikeussuhteen luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi (HE 215/2022, SK 329/2023). Oikeussuhteen luonnetta koskevassa kokonaisharkinnassa on otettava huomioon työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus työntekosuhteen oikeudellisesta luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Uuteen säännökseen on lähinnä kirjattu oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa noudatetut tulkintaperiaatteet, eikä se muuta työsuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa. Uusi säännös tulee voimaan 1.7.2023.

Henkilöstörahaston perustamisen edellytyksiä on kevennetty siten, että henkilöstörahasto voidaan perustaa, jos yrityksen tai sen tulosyksikön työsuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään viisi ja liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on rahastoa perustettaessa 100 000 euroa (HE 265/2022, SK 229/2023).

Lakiin on tehty myös eräitä henkilöstörahastokäytännössä havaittuja muutoksia, jotka selkeyttävät henkilöstörahastojen hallinnointia. Rahasto-osuuden nostoilmoitus voidaan jatkossa tehdä ennen arvonmäärityspäivää. Lakiin on luotu mahdollisuus siirtää rahasto-osuus toiseen henkilöstörahastoon työpaikan vaihtuessa. Niitä tilanteita varten, joissa jäsen voi itse vaikuttaa rahasto-osuutensa sijoituskohteiden valintaan, rahaston säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen jäsenosuuspääoman tai hänen jäsenosuuspääomansa osan arvonmuutokset liitetään kunkin jäsenen rahasto-osuuksiin sijoituskohteiden toteutuneiden arvonmuutosten mukaisesti. Jos rahaston jäsen ei pyynnöstä anna henkilöstörahastolle vähäisen rahasto-osuuden maksamiseksi välttämättömiä tietoja, jäsenen saaminen henkilöstörahastolta lakkaa kahden vuoden kuluttua siitä, kun jäsenen saatava olisi pitänyt maksaa. Lakiuudistus on tullut voimaan 1.4.2023.

Työturvallisuuslaissa säädettyä työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta on täsmennetty säätämällä työnantajan velvollisuudeksi erityisesti ottaa huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi (HE 306/2022, SK 222/2023). Työnantajan tarkkailuvelvollisuuden piiriin on lisätty työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä.

Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä on tarkennettu säätämällä työntekijän ikääntyminen vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi. Velvollisuutta arvioida työn vaaroja on täsmennetty myös säätämällä sekä työn fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät huomioon otettavaksi. Lisäksi työnantajalle on säädetty velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa.

Erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaa säännöstä on muutettu siten, että siinä mainitaan raskaana olevan työntekijän lisäksi myös äskettäin synnyttänyt sekä imettävä työntekijä.

Lainmuutokset tulivat voimaan 1.6.2023.

TT 2023:20

Työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä oli muun muassa se, että työntekijä ei ollut aiheuttanut tautia tai tapaturmaa törkeällä tuottamuksella.

Työntekijällä oli ollut työnantajayhtiönsä toisen työntekijän kanssa fyysinen yhteenotto, jossa työntekijät olivat tönineet toisiaan. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi muun muassa, että työntekijällä oli ollut mahdollisuus estää työntekijöiden välisen riidan muuttuminen fyysiseksi yhteenotoksi. Se, että molemminpuolisessa tönimisessä syntyi joitain fyysisiä vahinkoja ja siitä seurasi ahdistuneisuutta, oli hyvin todennäköistä. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijä oli suhtautunut välinpitämättömästi omaan ja toisen työntekijän henkilökohtaiseen turvallisuuteen, ja piti hänen tuottamustaan asiassa kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta sairausajan palkkaan yhteenotosta aiheutuneelta työkyvyttömyysajalta.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.