Ajankohtaista työoikeudessa

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää runsaasti työ- ja sosiaalilainsäädäntöä koskevia muutoksia. Ne on tarkoitus toteuttaa hallituksen puoliväliriiheen mennessä eli hallituskauden ensimmäisen kahden vuoden aikana.

Ensimmäisenä hallitusohjelmassa mainituista työlainsäädäntöuudistuksista ollaan toteuttamassa työrauhaa koskevia muutoksia. Niitä valmistellaan kolmikantaisessa työryhmässä, jonka tehtävänä on valmistella hallitusohjelman työrauhaa koskevat kirjaukset hallituksen esityksen muotoon.

Hallitusohjelman mukaan poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan pohjoismaisen käytännön mukaisesti enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.

Lisäksi lainsäädäntöä muutetaan niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.

Työryhmän tulee toimeksiantonsa mukaan saada ehdotuksena tehdyksi 15.10.2023 mennessä. Tarkoituksena on antaa eduskunnalle lakiesitykset vielä vuoden 2023 aikana.

Myös hallitusohjelman mukaista paikallisen sopimisen laajentamista valmisteleva työryhmä on aloittanut toimintansa. Hallitusohjelman mukaan paikallisen sopimisen edellytyksiä laajennetaan poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.

Työlainsäädäntöä muutetaan hallitusohjelman mukaan lisäksi niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Näennäisten nk. keltaisten ammattiliittojen perustamisen ehkäisemiseksi työehtosopimuslain säädöstä yrityskohtaisen työehtosopimusten osapuolista täsmennetään niin, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen em. poikkeamismahdollisuudet edellyttävät, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.

Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Luottamusvaltuutetun ja muun määräajaksi valitun henkilöstön edustajan suoja säädetään lailla samalle tasolle, kun se tällä hetkellä on laissa säädetty luottamusmiehelle. Tehtäviin valittujen henkilöiden mahdollisuus koulutukseen ja riittävään tiedonsaantiin varmistetaan.

Työtuomioistuimen tehtäviä laajennetaan niin, että se käsittelee erillisessä kokoonpanossa nk. yleissitovassa kentässä tehtyjen työehtosopimusten paikallisen sopimisen tulkintaa koskevat erimielisyydet. Työtuomioistuimen riittävät resurssit turvataan nopeiden käsittelyaikojen varmistamiseksi.

Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.1.2024 mennessä. Tarkoituksena on antaa eduskunnalle paikallista sopimista koskevat lakiehdotukset kevään 2024 aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lakiesityksen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysturvaa, lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Ehdotetut muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa, työttömyysehdon sovittelua, työttömyyspäivärahan alkukarenssia sekä työttömyysetuuden lapsikorotuksia.

Nykylainsäädännön mukaan työssäoloehdon täyttyminen mitataan kalenteriviikkoina. Esityksessä ehdotetaan, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa työstä saatujen tulojen perusteella. Työssäoloehdon pituutta pidennettäisiin nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että työttömyysetuuden sovittelusta poistettaisiin suojaosa (nykylaissa 300 euroa). Työttömyyspäivärahan alkukarenssi pidennettäisiin nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään. Lomakorvauksen jaksottamisesta luovuttaisiin. Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysetuuden lapsikorotukset poistetaan kokonaan.

Esityksen toimenpiteillä tavoitellaan noin 250 miljoonan euron menojen säästöä ja noin 20 000 henkilön työllistämistä. Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan vuoden 2024 alkupuolella, osa 1.1.2024, osa 1.4.2024. Ansiopäivärahan työskentelyedellytyksen euroistaminen tulisi voimaan 2.9.2024. Lakiesitys on lausuntokierroksella.

Hallitus valmistelee myös vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista ja työttömyyspäivärahan tason porrastamista työttömyyden keston perusteella. Näiden uudistusten kaavailtu voimaantuloajankohta olisi 1.8.2024 ja 1.9.2024.

Muut hallitusohjelman työlainsäädäntöhankkeet eivät ole vielä käynnistyneet. Tulossa ovat ainakin seuraavat uudistukset:

Vientivetoista työmarkkinamallia vahvistetaan. Laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Selvitetään keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla lainsäädännössä varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.

Työsopimuslain vaatimusta lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta.

Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.

Hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle, 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennetään puolella. Vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta.

Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

TT 2023:32

A oli työskennellyt yliopiston palveluksessa apulaisprofessorin (Associate Professor) viiden vuoden määräaikaisessa tehtävässä. Määräaikaisuuden perusteena oli työn luonne (tenure track). Kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia A:n työsopimus määräaikaisena.

Yliopisto oli ottanut käyttöön tenure track -vakinaistamispolkujärjestelmän, jonka tavoitteena oli ollut rekrytoida ja sitouttaa yliopistoon akateemiselle uralle motivoitunutta ja kyvykästä opetus- ja tutkimushenkilöstöä siten, että tehtävään rekrytoitu voisi pätevöityä lopulta professorin tehtävään. Tuomiossa katsottiin, että järjestelmällä oli ollut tältä osin hyväksyttävä tarkoitus. Tapauskohtaisesti oli kuitenkin arvioitava, oliko määräaikaisen työsopimuksen käyttö kyseisessä tehtävässä yliopiston toiminnan ja teetettävien töiden kannalta tuon tavoitteen saavuttamiseksi perusteltua.

Tenure track -järjestelmä voi siten yksittäistapauksessa muodostaa perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Lainmukaisuus on kuitenkin harkittava tapauskohtaisesti työlainsäädännön periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon alan luonne ja sen erityiset tarpeet sekä yliopistossa tehtävän työn erityispiirteet. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että työsopimusta ei saa solmia määräaikaisena työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että yliopiston toiminnan ja teetettävien töiden kannalta määräaikaisen työsopimuksen solmiminen A:n kanssa oli ollut perusteltua eikä sopimusta ollut solmittu työsuhdeturvan kiertämistarkoituksessa. Esitetyn selvityksen perusteella yliopiston ei voitu myöskään katsoa käyttäneen väärin määräaikaisia työsopimuksia peräkkäin siten, että se esimerkiksi resurssisyistä olisi vastannut pysyvään professoritasoisen työvoiman tarpeeseen toisiaan seuraavilla määräaikaisilla apulaisprofessorin tenure track -tehtävillä.

Kanne hylättiin.

TT 2023:33

Kaupan liitto ry:n peruutettua sen ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n väliset palkankorotusneuvottelut työnteko oli keskeytynyt useissa Kaupan liitto ry:n jäsenyrityksissä eri mittaisiksi ajoiksi. Työtuomioistuin katsoi, että työnteon keskeytykset olivat liittyneet toisiinsa ja että niiden yhteisenä tarkoituksena oli ollut painostaa Kaupan liitto ry:tä jatkamaan neuvotteluja sekä suostumaan palkankorotuksiin. Tässä asiassa myös erittäin lyhyitä työnteon keskeytyksiä oli siten pidettävä työtaistelutoimenpiteinä, koska ne olivat olleet osa Kaupan liitto ry:hyn kohdistettua yhteispainostustarkoitusta ja osaltaan aikaansaaneet kollektiivista painostusvaikutusta. Toimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiin palkankorotusneuvottelujen käymisestä ja työehtosopimuksen palkkaliitteeseen. Osa ammattiosastoista tuomittiin hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja osa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.