Ajankohtaista työoikeudessa

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lakiesityksen, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysturvaa, lisätä työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta (HE 73/2023). Eduskunta on hyväksynyt osan uudistuksista (SK 1300/2023). Näiden muutosten voimaantulo on seuraava:

1.1.2024 voimaan tulleet muutokset

1.4.2024 voimaan tulevat muutokset

2.9.2024 voimaan tulevat muutokset

Työrauhalainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys (HE 12/2024) annettiin eduskunnalle 29.2.2024. Hallituksen esitys on pääasialliselta sisällöltään samanlainen kuin uudistusta valmistelleen työryhmän 23.10.2023 julkaistu mietintö, mutta osa säännöksistä on muotoiltu hieman eri tavalla.

Ehdotetut uudet säännökset on jaoteltu siten, että työehtosopimuslaissa säädettäisiin työtaisteluista työrauhavelvollisuuden vallitessa ja työriitojen sovittelusta annetussa laissa säädettäisiin puolestaan työtaisteluista, kun työrauhavelvollisuus ei ole voimassa.

Työehtosopimuslain uusien säännösten mukaan työrauhavelvollisuuden vallitessa ei saisi toimeenpanna myötätuntotyötaistelua siten, että työnantajalle tai tämän sopimuskumppanille aiheutetaan suhteettomia vahingollisia seurauksia rajoittamalla työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa

Lisäksi ehdotetaan rajoitettavaksi poliittisten työtaisteluiden enimmäiskestoa siten, että poliittisten työnseisausten enimmäiskesto olisi enintään 24 tuntia ja muiden työtaistelutoimien enimmäiskesto enintään kaksi viikkoa.

Työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen olisi huolehdittava siitä, että sen alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät välttävät suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaistelutoimenpiteitä.

Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisättäisiin vastaavanlainen säännös myötätuntotyötaisteluoikeuden ja poliittisten työtaisteluiden rajoittamisesta. Poikkeuksena olisi kuitenkin se, että rajoitukset koskisivat myötätuntotyötaistelua vain, jos tuettavan työtaistelun tavoitteena ei olisi työehtosopimuksen solmiminen.

Työriitojen sovittelusta annetussa laissa säädettäisiin lisäksi velvollisuudesta ilmoittaa työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta tai poliittisesta työtaistelusta viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista.

Esityksessä ehdotetaan työehtosopimuslakiin perustuvan työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrän korottamista siten, että jatkossa hyvityssakon määrä olisi vähintään 10 000 euroa ja enintään 150 000 euroa. Hyvityssakkoseuraamus koskisi myös lainvastaisia suhteettomia myötätuntotyötaisteluita ja enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluita.

Lakiin lisättäisiin mahdollisuus tuomita työntekijälle 200 euron hyvitys, mikäli hän jatkaisi työntekijäjärjestön toimeenpanemaa tuomioistuimen laittomaksi julistamaa työnseisausta saatuaan tiedon tuomiosta.

Lakiuudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2024.

Paikallisen sopimisen laajentamista valmistelevan työryhmän mietintö on julkistettu 1.3.2024. Mietintö sisältää muun muassa yrityskohtaisia työehtosopimuksia, paikallisen sopimisen kieltoja ja paikallisen sopimisen osapuolia koskevia muutosehdotuksia.

Työlainsäädännön useista säännöksistä on mahdollista nykyisin poiketa valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Jatkossa vastaava sopimismahdollisuus liittyisi myös yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Lisäksi työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi jatkossa olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys.

Järjestäytymättömät työnantajat eivät nykyisin voi käyttää kaikkia lainsäädännön paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Työryhmä esittää, että työlainsäädännöstä poistettaisiin nämä paikallisen sopimisen kiellot.

Lähtökohtaisesti paikallisen sopimisen osapuolet määräytyisivät jatkossakin työehtosopimuksen mukaan. Sellaisessa järjestäytyneessä yrityksessä, jossa on valittu luottamusmies, paikallinen sopimus tehtäisiin jatkossakin tämän kanssa.

Jos työehtosopimuksessa edellytetään luottamusmiestä paikallisen sopimisen osapuoleksi, luottamusmiehen puuttuminen estää nykyisin paikallisen sopimuksen tekemisen. Jatkossa työehtosopimuksen osapuolet voisivat määrittää vaihtoehtoisen menettelytavan sopimuksen tekemiselle, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Jos vaihtoehtoista toteutustapaa ei ole luotu, viimesijassa paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun tai työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön kanssa yhdessä.

Tavoitteena on, että hallitus antaa paikallista sopimista koskevan esityksen kesäkuussa 2024. Lakimuutokset tulisivat suunnitelman mukaan pääosin voimaan 1.1.2025.

Työriitojen sovittelujärjestelmän kehittämistä valmisteleva työryhmä on aloittanut toimintansa. Työryhmän määräaika päättyy 31.5.2024.

Työryhmän tehtävänä on laatia lakiehdotus asiaa koskevan hallitusohjelman kirjauksen toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan vientivetoista työmarkkinamallia vahvistetaan ja laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella. Lisäksi selvitetään keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä työtaisteluja ja edistää vapaaehtoista sovittelua.

Hallitusohjelman mukaan hallitus nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan EU-säännösten mahdollistamalle tasolle eli 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin ja yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäiskestosta lyhennetään puolella. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä muun muassa henkilöstön hallintoedustuksen osalta.

Edellä mainittuja hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia valmistelemaan on perustettu työryhmä, jonka ensimmäinen toimikausi on 11.12.2023–20.6.2024. Sen aikana työryhmä laatii mietinnön yhteistoimintalain henkilöstömäärää koskevan soveltamiskynnyksen nostamisesta ja muutosneuvottelujen kestoajan lyhentämisestä.

Työryhmän toinen toimikausi on 1.1.2025–31.3.2025. Sen aikana työryhmä käsittelee työ- ja elinkeinoministeriön selvitystä hallintoedustuksen muutostarpeista. Selvityksen on tarkoitus valmistua loppusyksystä 2024. Hallituksen puoliväliriihi, jossa muutostarpeita arvioidaan, järjestetään keväällä 2025.

Eduskunnalle on annettu esitys työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 101/2023). Lakiuudistuksen taustalla on Euroopan komission näkemys, jonka mukaan nykyinen lainsäädäntömme ei vastaa täysin työntekijöiden lähettämistä koskevan täytäntöönpanodirektiivin sekä tieliikenteen liikkuvuuspakettia koskevan direktiivin vaatimuksia.

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi velvoite ilmoittaa työntekijöiden lähettämisestä rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle sekä tilaajan toimintavelvoite huolehtia työsuojeluviranomaisen pyynnöstä sopimuskumppanin tavoittamisesta ja tähän liittyvä laiminlyöntimaksu. 

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lähettävän yrityksen edustajan kelpoisuusvaatimuksia ja lähettämisilmoituksessa edellytettäviä tietoja. Esityksen mukaan tehostettaisiin myös maantieliikenteessä lähetettyjen kuljettajien valvontaedellytyksiä täsmentämällä vaadittavien asiakirjojen säilytysaikavelvoitetta ja työsuojeluviranomaisen oikeutta käännösten pyytämiseen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi lähetetyn työntekijän suojelemiseksi säännös vastatoimien kiellosta ja kiellon rikkomisesta seuraamuksena vahingonkorvausvelvollisuus.

Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2024.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan vähimmäispalkkadirektiivin täytäntöönpanoa. Työryhmän tehtävänä on laatia muistio vähimmäispalkkadirektiivin velvoitteista ja niiden suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön, työmarkkinajärjestelmään ja palkanmuodostusjärjestelmään.

Työryhmässä selvitetään erityisesti, miten vähimmäispalkkadirektiivissä edellytetty raportointivelvoite toteutettaisiin. Suomessa ei tilastoida työehtosopimuksiin perustuvia vähimmäispalkkoja direktiivissä edellytetyllä tavalla.

Lisäksi työryhmässä voidaan keskustella neuvoston suosituksesta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa ja tarkastella sen toteutumista Suomen työmarkkinajärjestelmässä. Työryhmän toimikausi päättyy 15.11.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän käsittelemään seuraavia hallitusohjelman kirjauksia:

Työryhmän tavoitteena on muodostaa näkemys siitä, miten hallitusohjelman linjaukset erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin parhaiten toteuttaa. Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2025.

KKO 2024:9

Sairaanhoitopiiri oli maksanut samaa tai samanarvoista työtä tekeville ensihoitajille erisuuruista palkkaa 1.1.2014–16.8.2019, kun korkeampaa palkkaa saaneet ensihoitajat olivat siirtyneet sen palvelukseen liikkeen luovutuksella 1.1.2014. Sairaanhoitopiiri oli kaikkien ensihoitajien osalta 1.5.2014 lukien siirtynyt noudattamaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, jolloin samaa työtä tekevien ensihoitajien tehtäväkohtainen palkka oli määritelty yhdenmukaisesti ja palkan erot olivat johtuneet korkeampaa palkkaa saaneille ensihoitajille maksetuista palkan lisistä. Sairaanhoitopiiri oli ryhtynyt vuosina 2016–2019 toimenpiteisiin, joilla palkkaeroja oli ryhdytty poistamaan 1.1.2019 alkaen. 

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että sairaanhoitopiiri ei ollut menetellyt vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 §:n 1 momentissa säädettyä tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

TT 2023:79

Yhtiö sulki yhden tehtaistaan pysyvästi. Sen johdosta tehtaalla päättyi 448 työtehtävää. Irtisanottujen työntekijöiden joukossa oli erään osaston luottamusmies. Suljettavalta tehtaalta siirrettiin 20 työntekijää yhtiön toiselle tehtaalle, ja vajaat 20 työntekijää sijoitettiin suljetulle tehtaalle jääneeseen niin kutsuttuun jälkihoitoryhmään. 

Työtuomioistuin katsoi selvitetyksi, että tehtaan sulkemisen myötä myös luottamusmiehen edustamien työntekijöiden työ oli päättynyt riidanalaisessa työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla tavalla kokonaan. Tilanteessa, jossa työ on päättynyt kokonaan, luottamusmiehellä on edelleen tarve korostetulle irtisanomissuojalle. Työnantaja oli tarjonnut joillekin suljettavan tehtaan työntekijöille muuta työtä tai kouluttanut heitä uuteen työhön. Esitettyä näyttöä arvioituaan työtuomioistuin katsoi, että työnantajan olisi tullut tarjota irtisanotulle luottamusmiehelle ainakin yhtä eräille muille työntekijöille tarjottua toisen tehtaan työtä. Irtisanoessaan luottamusmiehen työnantaja oli siten rikkonut työehtosopimuksen määräystä luottamusmiehen työsuhdeturvasta.

Koska työnantaja määrättiin maksamaan työehtosopimuksen mukaista irtisanomiskorvausta, sitä ei voitu lisäksi tuomita maksamaan hyvityssakkoa. Asian epäselvyyden vuoksi työnantajaliittoa ei tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.