Ajankohtaista työoikeudessa

Aikuiskoulutustukea on oikeus saada opintoihin, jotka ovat alkaneet viimeistään 31. päivänä heinäkuuta 2024. Tuen saamisen edellytyksenä on, että tukikausi on aloitettu viimeistään 31. päivänä heinäkuuta 2024. Tukea voi saada enintään 31. päivään joulukuuta 2025 asti. Tuen maksamista on haettava viimeistään 31. päivänä maaliskuuta 2026.

Ammattitutkintostipendiin on oikeus, jos ammattitutkintostipendiin oikeuttava tutkinto on suoritettu viimeistään 31. päivänä heinäkuuta 2024.

Jos henkilö on aloittanut vuorotteluvapaan ennen 1.8.2024, vuorotteluvapaa on mahdollista pitää loppuun asti vuorotteluvapaalain kumoamisesta huolimatta.

Merkittävä osa laajasta työttömyysturvauudistuksesta tuli voimaan 1.8.2024 ja 2.9.2024.

Ansiopäivärahan taso on porrastettu 2.9.2024 lukien (HE 13/2024, SK 395/2024). Taso alenee 80 prosenttiin alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 40 päivältä (noin kaksi kuukautta) ja 75 prosenttiin alkuperäisestä, kun päivärahaa on maksettu 170 päivältä (noin kahdeksan kuukautta). Porrastus tulee voimaan siten, että se koskee lakimuutoksen jälkeen alkaneita päivärahakausia.

Ansiopäivärahan maksamisen edellytykset muuttuivat 2.9.2024 (HE 73/2023, SK 1300//2023). Suurin muutos koski työhistoriavaatimusta. Työssäoloehto piteni puolesta vuodesta vuoteen. Puolen vuoden sääntöä sovelletaan vielä, jos viimeinen ansiopäivärahassa hyväksi luettu työviikko päättyi 1.9.2024 tai aiemmin.

Työn määrää alettiin laskea uudella tavalla 2.9.2024 lukien (HE 73/2023). Aiemmin vaatimuksena oli, että henkilö oli työskennellyt 18 tuntia kalenteriviikon aikana. Syyskuusta alkaen työttömyyttä edeltävää työskentelyä arvioidaan maksetun palkan perusteella (euroistaminen). Minimipalkka on 930 euroa kuukaudessa. Vanhaa sääntöä sovelletaan vielä, jos viimeinen ansiopäivärahassa hyväksi luettu työviikko päättyy 1.9.2024 tai aiemmin. Tarkastelujakso on jatkossakin 28 kuukautta.

Työttömyyskassalakia on muutettu niin, että työttömyyskassat voivat tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia työvoimapalveluja (HE 40/2024, SK 421/2024). Palvelut rahoitetaan kassan omista varoista. Lainmuutos tuli voimaan 1.7.2024.

Paikallisen sopimisen laajentamista koskeva lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä (HE 85/2024).

Useista työlainsäädännön säännöksistä on nykyisin mahdollista poiketa vain valtakunnallisten työnantaja- ja työntekijäyhdistysten välisellä työehtosopimuksella. Lakiesityksen mukaan poikkeaminen sallittaisiin myös yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Lisäksi työntekijäpuolta edustavana sopijapuolena voisi olla myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys.

Järjestäytymättömät työnantajat eivät nykyisin voi käyttää kaikkia lainsäädännön paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Lakiesityksen myötä työlainsäädännöstä poistettaisiin nämä paikallisen sopimisen kiellot.

Työehtosopimuksessa on voitu edellyttää paikallisen sopimuksen sopijapuoleksi luottamusmiestä. Kaikilla työpaikoilla tällaista edustajaa ei ole. Lakiesityksen mukaan paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun kanssa, jos työehtosopimuksessa edellytettyä luottamusmiestä ei olisi, eikä työehtosopimuksessa olisi sovittu vaihtoehtoisesta tasapuoliset sopimisedellytykset turvaavasta menettelystä sen osalta, kuinka menetellään sanotun henkilöstön edustajan puuttuessa. Sääntely koskisi sekä järjestäytynyttä että järjestäytymätöntä työmarkkinakenttää.

Työsopimuslaissa säädetyn luottamusvaltuutetun asemaa parannettaisiin siten, että jos tämä tekee henkilöstön edustajana paikallisia sopimuksia, työnantajan olisi edistettävä tämän osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen liittyviä valmiuksia siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöstön edustajan tehtävän hoitamiseksi.

Ehdotetut uudistukset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025.

Eduskunnalle on annettu esitys työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytysten muuttamisesta siten, että oleskeluluvan myöntäminen edellyttäisi valtioneuvoston asetuksessa määriteltävän palkkarajan täyttämistä (HE 68/2024). Palkkarajaksi on tarkoitus asettaa 1 600 euroa kuukaudessa.

Ennakkoarvion mukaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen yhteismäärä nousee 0,43 %-yksiköllä. Nousu johtuu sairausvakuutusmaksun noususta 1,16 %:sta 1,75 %:iin. Taulukossa on vertailun vuoksi mukana myös tämän vuoden maksutasot.

Tiedotamme erikseen lopullisista maksuista heti kun kaikki maksut ovat tulleet vahvistetuiksi.

KKO 2024:47

Kantajat olivat jäseninä ammattiliitossa, joka oli julistanut ylityökiellon tietyksi ajaksi. Kantajien työnantaja oli ylityökiellon aikana tarjonnut osalle työntekijöistään mahdollisuuden tehdä viikonloppuna ylityötä urakkatyönä. Urakasta maksettavaan korvaukseen oli sisältynyt laskennallisen tuntipalkan ja ylityökorvauksen lisäksi sunnuntaityökorvaus ja viikkolepokorvaus, vaikka ylityötä ei ollut tehty sunnuntaina.

Korkein oikeus katsoi, että työnantaja oli antanut ylimääräisen edun niille työntekijöilleen, jotka olivat suostuneet tekemään ylityötä ammattiliiton julistaman ylityökiellon aikana. Työnantaja oli menettelyllään syrjinyt kantajia heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella ja oli tällä perusteella velvollinen suorittamaan heille yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.

TT 2024:35

Valtakunnallisen yrityksen tytäryhtiön Kuopiossa toiminut hälytyskeskustoiminta oli ulkoistettu ja ulkoistamisen seurauksena valvomossa työskennelleiden valvomopäivystäjien työ oli loppunut kokonaan.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella yhtiön palveluksessa olleelle luottamusmiehelle oli tarjottu irtisanomistilaisuudessa palveluneuvojan tehtävää Jyväskylässä. Sen jälkeen hänelle oli lähetetty viikoittain sähköpostitse listaus kaikista konserniyhtiöissä avoinna olleista työpaikoista. Yhtiön noudattama työn tarjoamistapa oli vastannut sitä, mitä yhtiöltä oli edellytetty työntarjoamisvelvollisuuden toteutumiseksi.

Kysymys myös yhtiön velvollisuudesta tarjota luottamusmiehelle toista, vaativampaa työtä ja kouluttaa hänet siihen.

Työoikeus päivittyy neljä kertaa vuodessa. Sitä päivittävät Markus Äimälä, Mikko Nyyssölä ja Johan Åström.