Ajankohtaista yri­tys­ve­ro­tuk­ses­sa

Laki sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista on tullut voimaan 24.3.2023 (363/2023). Laissa säädetään uudesta, sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistuvasta 30 %:n suuruisesta väliaikaisesta verosta. Veroa sovelletaan yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi eikä vero olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verovelvollisia ovat yritykset, jotka tuottavat sähköä ja yritykset, jotka myyvät sähköä joko suoraan loppukäyttäjille tai jälleenmyyntiä varten. Verovelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu vähäinen sähköliiketoiminta sekä sellaiset sähkön vähittäismyyjät, jotka eivät kuulu konserniin, jolla on sähköntuotantoa, ja joilla ei ole omistuksia sähköntuotantoa harjoittavissa yrityksissä. Veron kohteena on sähköalan yritysten sähköliiketoiminnan tulos, joka ylittää kymmenen prosentin suuruisen tuoton laskettuna sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle.

Lain mukaan myös fossiilisten polttoaineiden alan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistetaan väliaikaisesti uusi 33 %:n suuruinen vero. Verovelvollisia olisivat yritykset, joiden liikevaihdosta yli 75 % muodostuu raakaöljyn tuotannosta, maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta, raakaöljystä tai kivihiilituotteiden valmistuksesta. Veron kohteena on yrityksen elinkeinotoiminnan tulos, joka on yli 120 % verovuosien 2018–2021 keskimääräisestä elinkeinotoiminnan tuloksesta. Veroa sovelletaan tuloveron lisäksi eikä se ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.

Lakia sovelletaan verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys

Verohallinto on antanut 22.3.2023 ohjeen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys (Dnro VH/417/00.01.00/2023).

Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa

Verohallinto on antanut 19.5.2023 ohjeen Saamisten arvonalenemisten vähennyskelpoisuus elinkeinotulon verotuksessa (Dnro VH/234/00.01.00/2023). Aikaisempaa ohjetta on päivitetty päätösten KHO 2022:107 ja KHO 2022:108 vuoksi.

KHO 2023:29

Ulkomaisen arvonlisäveron koron vähennyskelpoisuus

Asiassa oli ratkaistavana, voitiinko A Oy:lle Saksassa määrätyt arvonlisäveron korkoseuraamukset vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloista vai onko kyseisiä eriä pidettävä EVL 16 §:n 5 kohdan nojalla tai muulla perusteella yhtiön verotuksessa vähennyskelvottomina. Saksan perustuslakituomioistuin oli toista verovelvollista koskevassa ratkaisussa katsonut, ettei kyseistä korkoseuraamusta voitu pitää sanktiona tai pakotteena. KHO katsoi, ettei korkoa ollut pidettävä EVL 16 §:n 5 kohdan mukaisena vähennyskelvottomana sanktioluonteisena maksuseuraamuksena. Vähennyskelpoisuutta ei voitu myöskään evätä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 10 §:n nojalla.

KHO 2023:32

Arbitraatisopimuksen täytäntöönpano siirtohinnoitteluoikaisun seurannaismuutoksena

A Oy oli verovuonna 2010 antanut konserniavustusta toiselle kotimaiselle konserniyhtiölle. Verovuoden 2010 verotusta toimitettaessa A Oy:n elinkeinotoiminnan tulokseksi oli vahvistettu konserniavustuksen vähentämisen jälkeen nolla euroa. A Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvan ranskalaisen B-yhtiön osalta oli sittemmin toimitettu siirtohinnoitteluoikaisu, jossa B-yhtiön verotettavaan tuloon oli tehty muun muassa 656 339 euron määräinen lisäys, joka perustui A Oy:lle suoritettuihin maksuihin. Ranskan ja Suomen toimivaltaisten viranomaisten välisessä arbitraatiosopimuksen mukaisessa sopimusmenettelyssä sanottu siirtohinnoitteluoikaisu oli katsottu markkinaehtoperiaatteen mukaiseksi.

Verohallinto oli pannut sopimusmenettelyssä saavutetun lopputuloksen täytäntöön toimittamalla A Oy:n verovuoden 2010 verotusta koskevan seurannaismuutoksen. Yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksesta oli vähennetty 656 339 euron määrä, mutta yhtiölle ei ollut vahvistettu elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota vähennyskelpoisen konserniavustuksen enimmäismäärää koskevan konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 6 §:n nojalla.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että arbitraatiosopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen perusteella toimitettu verotus oli tapahtunut tuloverolain eli kansallisen verolainsäädännön mukaan, kun otettiin huomioon tuloverolain 135 §:n 1 momentin säännös ja arbitraatiosopimuksen kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva tarkoitus. Koska arbitraatiosopimuksen 14 artiklan a kohdan mukaan kaksinkertainen verotus katsotaan poistetuksi, kun tulo luetaan mukaan verotettavaa tuloa laskettaessa vain yhdessä valtiossa, kaksinkertaista verotusta poistettaessa oli otettava huomioon mahdollisesti sovellettavan konserniverojärjestelmän eli Suomen osalta konserniavustusjärjestelmän käyttämisen vaikutukset. Koska Ranskan ja Suomen toimivaltaisten viranomaisten välinen neuvottelutulos oli päätetty panna täytäntöön oikaisemalla A Oy:n verotusta, A Oy:lle oli vahvistettava tappio, jotta kaksinkertainen vero olisi poistettu arbitraatiosopimuksen 14 artiklan a kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kun otettiin huomioon tuloverolain 135 §, tappiota ei voitu jättää vahvistamatta konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 6 §:n nojalla.