Ajankohtaista yritysverotuksessa
Ajankohtaiskatsauksen ovat koonneet Janne Juusela ja Tomi Viitala.
Verohallinnon ohjeita
Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta
Verohallinto on antanut 7.6.2024 ohjeen Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta (Dnro VH/2388/00.01.00/2024). Ohjeeseen on lisätty luku 5.3 Osuuksien arvonmenetys jäsenen verotuksessa.
Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu
Verohallinto on antanut 12.7.2024 ohjeen Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu (Dnro VH/2668/00.01.00/2024). Ohjetta on päivitetty vastaamaan uusinta oikeuskäytäntöä.
Oikeuskäytäntöä
Lainasaamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssivoitot olivat yhtiön veronalaista elinkeinotuloa ja realisoitumattomat kurssitappiot vähennyskelpoisia yhtiön verotettavasta tulosta
A AB oli tosiasiallisen johtopaikan perusteella Suomessa yleisesti verovelvollinen ruotsalainen osakeyhtiö. A AB oli listattu muun muassa ruotsalaisella markkinapaikalla, ja yhtiö laati tilinpäätöksensä IFRS:n mukaan esittämisvaluuttana Ruotsin kirjanpitolainsäädännön edellyttämällä tavalla Ruotsin kruunu. A AB:llä oli suomalaiselta tytäryhtiöltään euromääräisiä lainasaamisia, joista aiheutuvat realisoitumattomat valuuttakurssivoitot tai -tappiot yhtiö merkitsi kirjanpidolliseen tulokseensa tuotoksi tai kuluksi. A AB:n verotus Suomessa toimitettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan.
Asiassa oli ratkaistavana, katsottiinko sanotut realisoitumattomat valuuttakurssivoitot yhtiön veronalaisiksi tuloiksi ja vastaavat realisoitumattomat valuuttakurssitappiot vähennyskelpoisiksi yhtiön verotettavasta tulosta.
Esillä olleet lainasaamiset johtuivat A AB:n elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n 12 kohdan ja 18 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla tällaisista saamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssivoitot olivat veronalaista elinkeinotuloa ja realisoitumattomat kurssitappiot vähennyskelpoisia verotettavasta tulosta. Sanotut erät kertyivät tuotoksi ja kuluksi sinä verovuonna, jonka aikana ulkomaanrahan kurssi oli muuttunut edellyttäen, että kurssivoitto oli merkitty tuotoksi tuloslaskelmaan ja että kurssitappio oli vähennetty kirjanpidossa.
Realisoitumattomien kurssivoittojen ja -tappioiden tuotoksi ja kuluksi kertymisen edellytykset täyttyivät, kun A AB merkitsee euromääräisistä lainasaamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssimuutokset tuotoksi tai kuluksi Ruotsin kruunuissa esittämäänsä IFRS-tilinpäätökseen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että A AB:n kysymyksessä olevista euromääräisistä lainasaamisista aiheutuvat realisoitumattomat kurssivoitot olivat yhtiön veronalaista elinkeinotuloa ja realisoitumattomat kurssitappiot vähennyskelpoisia yhtiön verotettavasta tulosta. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että A AB:n oli Verohallinnolle annettavaa veroilmoitusta varten muutettava sanotut realisoitumattomat kurssimuutokset euromääräisiksi. Koska A AB:tä verotettiin samalla tavalla kuin vastaavassa tilanteessa ollutta kotimaista yhteisöä, kysymys ei ollut A AB:n sijoittautumisvapauden rajoittamisesta.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu verovuodelle 2023. Äänestys 4–1.
Veronkorotus tuli jättää kokonaan määräämättä tulkinnanvaraisessa tilanteessa
Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko kommandiittiyhtiölle määrätä veronkorotus tilanteessa, jossa se oli käsitellyt omistamiaan pysäköintihallin omistavan kiinteistöyhtiön osakkeita vaihto-omaisuuteen kuuluvina ja ilmoittanut niiden arvonalentumisen verotuksessaan vähennyskelpoisena eränä. Vähennysoikeus riippui siitä, oliko osakkeita pidettävä kommandiittiyhtiön käyttö- vai vaihto-omaisuutena. Verotusta toimitettaessa arvonalentumisesta aiheutunut kulu oli katsottu verotuksessa vähennyskelvottomaksi käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennukseksi. Tämän vuoksi oli määrätty perustason mukainen kahden prosentin veronkorotus.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että yhtiön tulkinta osakkeiden vaihto-omaisuusluonteesta oli katsottava mahdolliseksi. Yhtiön luottamus tällaiseen tulkintaan olisi tullut suojattavaksi, mikäli luottamus olisi perustunut viranomaisen käytäntöön tai ohjeisiin. Näin ollen veronkorotusta ei ollut voitu määrätä ainakaan perustason mukaisena.
Korkein hallinto-oikeus edelleen katsoi tapauksen erityispiirteitä arvioituaan, että virhettä voitiin tässä tapauksessa pitää olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavana. Alennetunkin yhden prosentin veronkorotuksen määrääminen olisi ollut kohtuutonta. Veronkorotus oli jätettävä kokonaan määräämättä.
Veronkorotus tuli määrätä alennettuna yhden prosentin mukaisena kohtuullisuussyistä
Yhtiö oli pääverolomakkeella ilmoittanut luovutustappion elinkeinotuloa vähentävänä eränä kohdassa käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot, vaikka luovutustappio olisi tullut ilmoittaa muuhun omaisuuteen kohdistuvana. Veroilmoituksen liitelomakkeella luovutustappio oli ilmoitettu oikein. Kun tämä ja eräs toinen yhtiön vahingokseen tekemä pääverolomakkeen virhe oli verotusta toimitettaessa korjattu, ilmoitetun 950 954,99 euron sijasta yhtiölle oli vahvistettu elinkeinotoiminnan tappiota 179 210,64 euroa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että veroilmoitusta oli pidettävä virheellisenä, ja edellytykset veronkorotuksen määräämiselle olivat siten täyttyneet.
Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin selvitetyksi, että kysymys oli ollut inhimillisestä virheestä tiedon ilmoittamisessa. Se, että oikea tieto oli ilmennyt liitelomakkeelta ja että yhtiön ilmoittamat tiedot olivat siis olleet keskenään ristiriitaisia, oli merkittävästi vähentänyt riskiä siitä, että verotus olisi tullut toimitetuksi virheellisesti. Yhtiölle verotuksen toimittamisen yhteydessä määrättyä perustason mukaista kahden prosentin veronkorotusta oli pidettävä erityisestä syystä kohtuuttomana. Veronkorotus oli alennettava yhteen prosenttiin lisätystä tulosta. Äänestys 4–1.
Sulautuvan yhtiön osakkeiden omistusaikaa ei otettu huomioon vastaanottavan yhtiön yhdysvaltalaisen emoyhtiön osakkeiden omistusajan määrittämisessä
A:n oli yhdessä B Oy:n muiden osakkaiden kanssa tarkoitus perustaa Yhdysvaltoihin D Inc -niminen yhtiö, jonka omistusrakenne olisi sama kuin B Oy:n omistusrakenne. B Oy:n oli tarkoitus sulautua D Inc:n perustamaan ja kokonaan omistamaan C Oy:öön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 a ja 52 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ja noudattaen kirjanpidon tasejatkuvuutta. Sulautumisessa ei ollut tarkoitus antaa vastiketta.
Asiassa oli ratkaistavana, miten määritetään A:n tulevan luovutusvoiton verotusta varten D Inc:n osakkeiden omistusaika, kun C Oy:öön sulautuneen B Oy:n osakkeiden hankintameno luetaan hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon.
A:n jo ennen B Oy:n sulautumista hankkimat D Inc:n osakkeet eivät olleet osakkeita, jotka A olisi saanut sulautumisvastikkeena. Kun otettiin huomioon sulautumisvastikkeen antamatta jättäminen, A ei saanut eikä hänellä ollut sellaisia osakkeita, joiden omistusaikaa luovutusvoiton verotusta varten määritettäessä lukuun olisi otettava se aika, jonka A oli omistanut B Oy:n osakkeita. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että B Oy:n sulautuminen voitiin luonnehtia A:n tekemäksi lisäsijoitukseksi D Inc:hen ja että B Oy:n osakkeiden hankintameno voitiin lukea A:n verotuksessa hänen omistamiensa D Inc:n osakkeiden hankintamenoon. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään yritysjärjestelydirektiivin tavoitteiden perusteella.
Tuloverotuksen ennakkoratkaisu verovuosille 2022 ja 2023.
Janne Juusela ja Tomi Viitala päivittävät Yritysverotus-teosta.
Taloushallinnon ja verotuksen parhaat sisällöt alan ammattilaisille
Alma Talent Taloushallinto- ja verotieto -sisältökokonaisuutta tuottavat alan parhaat asiantuntijat. Laadukas ammattikirjallisuus, keskeisten lainsäädäntömuutosten tulkinta päivittyvissä hakuteoksissa sekä pääsy ajantasaiseen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön tukevat onnistumistasi työssä. Asiantuntijatekijämme tuottavat käyttöösi myös artikkeleja ajankohtaisista aiheista.
Kirjoittaja Janne Juusela ja Tomi Viitala
Juridiikan ja talouden uutiskirje
Juridiikan ja talouden uutiskirje kokoaa uutiset ja ajankohtaiset sisällöt talouden, verotuksen ja juridiikan eri osa-alueista yhteen kirjeeseen. Voit räätälöidä kirjeen sisällön sinua kiinnostavista aihealueista. Uutiskirje ilmestyy joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Valtiovarainvaliokunnan mietintö yleisradioverosta annetun lain ja arvonlisäverolain muuttamisesta valmistui
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tuomat kiinteistöverotuotot eivät jakaudu tasaisesti