Alue­hal­lin­to­vi­ras­to antoi määräyksen Vantaan ja Keravan hy­vin­voin­tia­lu­eel­le pelastustoimen toi­min­ta­val­miusai­ko­jen korjaamiseksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 12.1.2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle määräyksen korjata pelastustoimen toimintavalmiusaikojen huomattavat puutteet lain ja ohjeistuksen mukaiselle vähimmäistasolle. Määräys kohdistuu seuraavalle kymmenelle vuodelle, ja siinä on vuosittaiset välitavoitteet, joiden toteutumista aluehallintovirasto seuraa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen pelastustoimessa on huomattavia puutteita siinä, miten nopeasti ensimmäinen yksikkö ehtii onnettomuuspaikalle. Tiheimmin asutuilla ja rakennetuilla alueilla ensimmäisen yksikön pitäisi ehtiä tapahtumapaikalle kuudessa minuutissa vähintään puolessa tehtävistä.

Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla on tällä hetkellä lähes 40 neliökilometrin kokoista aluetta, joissa ensimmäisen yksikön toimintavalmiustavoitteet eivät toteudu. Ongelmallisimmat alueet ovat käytännössä Kehä III -väylän ympärillä sekä tiheimmin asutuissa kaupunkikeskuksissa: Itä-Vantaalla Tikkurilan alueella, Länsi-Vantaalla Myyrmäessä sekä Korson, Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään tiiviimmissä asutuskeskittymissä.

”Kasvavilla kaupunkiseuduilla ylipäänsä esiintyy merkittävästi puutteita pelastustoimen toimintavalmiusajoissa, mikä käy ilmi myös hyvinvointialueiden pelastustoimea koskevista asiantuntija-arvioistamme”, kertoo pelastusylitarkastaja Sampsa Lintunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. ”Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan alueella huomattavia ongelmia on esiintynyt jo pidempään, eikä edeltävä, vuonna 2021 annettu korjausmääräys, ole parantanut tilannetta riittävästi.”

Aluehallintovirasto on käynyt hyvinvointialueen kanssa vuoropuhelua ja saanut selvityksiä tilanteesta. Selvitysten mukaan suunniteltujen korjaustoimenpiteiden toteuttaminen on viivästynyt. Selvityksissä esitetyt korjaustoimenpiteet eivät myöskään riitä korjaamaan kaikkia ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikaan liittyviä huomattavia puutteita.

Uuden korjausmääräyksen antamiselle perusteena oli jatkuvien huomattavien puutteiden lisäksi alueen riskeissä tapahtuvat muutokset ja tarve sellaisille korjausmääräyksen välitavoitteille, joiden saavuttaminen olisi mahdollista.

”Uudessa korjausmääräyksessä on pitkä, vuosikymmenen aikajänne, jotta hyvinvointialueella on realistinen mahdollisuus saattaa mittava korjausvelka kuntoon”, kertoo pelastusylitarkastaja Lintunen.  ”Vuotuisilla välitavoitteilla ja seuraamalla niiden toteutumista pyritään varmistamaan tilanteen kestävä parantuminen.”

Määräyksen mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tulee täydentää korjaustoimenpidesuunnitelmaansa ja huolehtia siitä, että välitavoitteet toteutuvat myös siinä tapauksessa, että jokin suunniteltu toimenpide ei toteudu aikataulussa tai toimenpiteen vaikuttavuus ei ole suunnitellun kaltainen. Jos tavoitteita ei saavuteta, aluehallintovirasto voi uhkasakolla tehostaen velvoittaa hyvinvointialueen kirimään tavoitetason kiinni antamassaan määräajassa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa keskinäisen sopimuksen perusteella myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Huomattavat puutteet sijoittuvat maantieteellisesti sekä Vantaan ja Keravan että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueille, ja määräys velvoittaa järjestämisvastuullista Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta korjaamaan puutteet myös Keski-Uudenmaan alueella.

Aluehallintoviraston korjausmääräyksessä ei oteta kantaa siihen, millä toimenpiteillä hyvinvointialue saattaa toimintavalmiuden lain edellyttämälle tasolle. Hyvinvointialue päättää itse toteutettavista korjaustoimenpiteistä sekä niiden järjestyksestä ja aikataulusta. Hyvinvointialueen velvollisuutena on päättää korjaustoimenpiteistä niin, että valituksi tulee vaikuttavuudeltaan ja kustannuksiltaan paras vaihtoehto.

Lähde ja lisätietoja: aluehallintoviraston tiedote.