Aluehallintovirasto valvoo hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden lainmukaisuutta. Yhteistyöhön sisältyy varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamista.

Tilaisuuden aluksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kuvasi aluehallinnon uudistuksen tilaa. Sidosryhmille valmistellaan uudistuksessa alaryhmää, joka osallistaa myös hyvinvointialueita.

Aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtaja Leena Laajala kertoi hyvinvointialueiden kanssa tehdyn yhteistyön sujuneen hyvin. Yhteistyöllä muun muassa lintuinfluenssaviruksen korkeapatogeenisen muunnoksen leviämisen ja ihmistartuntojen ehkäisyssä on suojattu ihmisten terveyttä.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa on tehty vuosina 2022–2023 niin suunnitelmaperusteisesti, kantelujen perusteella kuin omavalvonnankin keinoin. Valvonnan painopisteinä ovat olleet perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä sekä kotihoito.

Pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Tarja Wiikinkoski kertoi, että valvontaa kohdistetaan vuonna 2024 muun muassa pelastustoimen valvontatehtäviin sekä hyvinvointialueen pelastustoimen omavalvontaan. Vuoden mittaan järjestetään lisäksi väestönsiirtoihin liittyvää suunnittelua tukevat maakuntakohtaiset työpajat kunnille ja hyvinvointialueille yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.

Hyvinvointialueiden tilannekatsauksissa nousi esiin yhteisiä teemoja niin onnistumisten kuin huolenaiheidenkin suhteen. Merkittävänä onnistumisena hyvinvointialueet kuvasivat turvallisen siirtymän hyvän toteutumisen. Uudet organisaatiorakenteet ja johtamisjärjestelmät on luotu, kuntien välisiä palveluperiaatteita ja palvelujen järjestämistapoja on yhtenäistetty ja ostopalvelutoimintaa selkeytetty ja yhdenmukaistettu.

Keskustelussa painottui talous, johon kohdistuu niin menneenä kuin tulevinakin vuosina mittavia tasapainotus- ja sopeutustoimia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen kantoi huolta henkilöstön jaksamisesta uudistusvauhdin ollessa kova. Myös Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Kinnunen näki, että henkilöstön pysyvyyden ja hyvinvoinnin eteen oli tehtävä lujasti töitä. Lisäksi huolena näyttäytyi väestön luottamus hyvinvointialueisiin.

Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet piti hyvänä käytäntönä alueelle luotua Hyvaks-akatemiaa, joka lähti liikkeelle johdon koulutusohjelmana tavoitteena johtamisosaamisen yhteismitallistaminen uudessa organisaatiossa. Akatemia on muutamassa vuodessa laajentunut hyvinvointialueen toimielimiin ja kumppaneihin, ja laajenee edelleen koskemaan koko hyvinvointialuetta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvisen mukaan huolena alueella oli erityisesti alueen rajun laskusuuntainen väestönkehitys vuoteen 2040 asti. Asiakaspalvelun siirtyminen enenevässä määrin verkkoon nähtiin yhtenä ratkaisuna lisääntyvään ikäihmisten palvelutarpeeseen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi kuvasi, että väestön ikääntymisen rinnalla alueelle on ominaista lapsirikkaus. Alueella on myös runsaasti harvaan asuttua maaseutua, mikä vaikuttaa palveluverkon rakenteeseen. Kaikkien hyvinvointialueiden tarve palveluverkkojen uudistamiseen korostui.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Annina Sadeoja ja pelastusylitarkastaja Juha Vilkki kertoivat, että kaikilla hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelman yleinen osa oli joko valmiina tai valmistumassa. Suunnitelmista löytyi joitakin puutteita henkilöstö-, tila- ja materiaaliresurssien sekä tukipalveluiden toiminnan riittävyyden varmistamisessa.

Hyvinvointialueiden johdon puheenvuoroissa peräänkuulutettiin erityisesti ministeriötasolta parempaa varautumisen kokonaisuuden johtamista. Myös ohjauksen yhteismitallisuuteen eri hyvinvointialueiden välillä kaivattiin toimenpiteitä niin aluehallintovirastoilta kuin valmiuskeskuksiltakin.

Hyvinvointialueiden pelastuslaitokset ovat laatineet varautumista koskevia suunnitelmia ja tehneet muita etukäteisvalmisteluja. Pelastuslaitoksilla on puutteita joissakin poikkeusoloihin varautumiseen liittyvissä asioissa. Puutteiden korjaamista jatketaan kuluvan vuoden aikana ja asian tilaa tarkastellaan osana aluehallintovirastojen valvontatehtävää.

Aluehallintovirastoissa on parhaillaan käynnissä varautumisen yhteensovittamistehtävän tarkastelu, jonka keskeisenä välineenä ovat alueelliset valmiustoimikunnat. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja sen toimialueen hyvinvointialueiden johdon jaettuna näkemyksenä oli, että yhteistä, etenkin suunnitelmallista varautumisen ja valmiustoiminnan kehittämistä tarvitaan.

Lähde: aluehallintoviraston tiedote.