Apu­lai­soi­keus­kans­le­ri: Euroopan ih­mi­soi­keus­tuo­miois­tui­men tuomioiden täy­tän­töön­pa­nos­sa huomattavia viiveitä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevien useiden tuomioiden joko täytäntöönpanotoimet tai niiden raportointi olivat merkittävästi viivästyneet. Asia ilmeni muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpano-osaston (The Department for the Execution of Judgments of the European Court of Human Rights) Suomen vierailun yhteydessä tammikuussa 2023. Apulaisoikeuskansleri tutki asiaa omasta aloitteestaan. 

Valtaosassa tapauksissa oli kyse ennen vuotta 2016 annettujen tuomioiden täytäntöönpanon raportoinnissa tapahtuneista viivästyksistä. Selvityspyyntövaiheessa Euroopan neuvoston ministerikomiteassa oli vireillä kuitenkin vielä 16:n Suomea koskevan EIT:n tuomion täytäntöönpanon valvonta. Näistä osassa tapauksia viivästys oli ollut huomattava. Ratkaisut olivat liittyneet erityisesti sananvapauteen, kaksoisrangaistavuuteen ja pakkokeinoihin. Tahdonvastaisessa hoidossa annettavaa tahdonvastaista lääkitystä ja siihen liittyvää muutoksenhakumahdollisuutta koskevan EIT:n jo vuonna 2012 antaman tuomion täytäntöönpanotoimien tehostettu valvonta ministerikomiteassa päättyi vasta maaliskuussa 2024.  

Apulaisoikeuskanslerin selvityspyynnön jälkeen tuomioiden täytäntöönpanotoimissa ja niiden valvonnassa edistyttiin kaiken kaikkiaan siten, että maaliskuussa 2024 valvonnassa oli enää yksi, kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva tapausryhmä. Tästäkin tapausryhmästä ulkoministeriö on antanut toimintaraportin ministerikomitealle heinäkuussa 2024. 

Viivästystapausten lukuisuuden perusteella apulaisoikeuskansleri arvioi, että kyse on rakenteellisesta ongelmasta, joka liittyy tuomioiden täytäntöönpanon kansalliseen seurantaan ja yhteensovittamiseen. Ulkoministeriön antamista selvityksistä ilmeni, että tiedonkulussa eri viranomaisten välillä oli puutteita. Raportoinnin ja täytäntöönpanon yhteensovittamisesta vastanneen ulkoministeriön yksikön työtilanne oli ollut erittäin vaativa eikä ministeriö ollut ryhtynyt riittäviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.  

Laillisuusvalvonnassa ei ole lähtökohtaisesti hyväksytty tiettyihin tehtäviin osoitettujen resurssien riittämättömyyttä perusteena laiminlyödä velvoitteiden noudattaminen.   

Selvityspyynnön jälkeen tapahtunut kehitys on apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut myönteistä, mutta osoittaa, että toimeen olisi voitu tarttua jo aikaisemmin. Ajan kuluminen teki raportoinnista myös työläämpää ja siten pitkäaikainen laiminlyönti johti myös voimavarojen tuhlaamiseen.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että ulkoministeriön tehtävänä ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon seurannassa on yhteensovittaa ja avustaa päätösvallan kuuluessa sisältökysymyksistä toimivaltaiselle ministeriölle. Ulkoministeriölle kuuluu valtioneuvostossa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet, jolloin apulaisoikeuskansleri piti täysin luontevana ja osana perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaamista, että tässä tehtävässään ulkoministeriö ei vain tyydy avustamaan, vaan myös yleisemmän kansainvälisiä suhteita koskevan tehtävänsä perusteella pyrkii turvaamaan Suomea velvoittavien kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa. Tämä voi tapahtua muun muassa korostamalla toimivaltaiselle ministeriölle aktiivisesti toimeenpanon merkitystä Suomen kansainvälisille suhteille ja sen nauttimalle arvostukselle luotettavana sopimuskumppanina sekä nostamalla valtioneuvostossa yleisempään keskusteluun tähän liittyviä puutteita ja laiminlyöntejä

Apulaisoikeuskansleri pyysi ulkoministeriötä ilmoittamaan päätökseensä liittyvistä mahdollisista toimenpiteistä viimeistään 31.3.2025.

Lähde: oikeuskanslerinviraston tiedote.