Apu­lai­soi­keus­kans­le­ri: Viittomakielen tulkkaus olisi tullut järjestää lä­hes­ty­mis­kiel­toa­sias­sa

Käräjätuomari totesi selvityksessään, että lähestymiskieltoasiassa asianosaiset vastaavat lähestymiskieltolain nojalla itse kustannuksistaan, mukaan lukien tulkkauskustannukset. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan käräjätuomari oli riippumattomana tuomarina käyttänyt hänelle kuuluvaa itsenäistä harkintavaltaa lainmukaisesti eikä päätös ollut lainvastainen. Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi lopputuloksena olisi kuitenkin voinut olla myös viittomakielisen tulkkauksen järjestäminen viran puolesta. Tähän ratkaisuun olisi voitu päätyä painottamalla lähestymiskieltolain ja rikosoikeudenkäyntilain säännösten tulkinnassa perustuslaissa säädettyä julkisen vallan velvollisuutta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Apulaisoikeuskanslerin mielestä tässä tapauksessa painoarvoa olisi voinut antaa erityisesti oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiselle. Apulaisoikeuskansleri korosti ratkaisussaan, että tilanne ei ollut hakijan kannalta kohtuullinen tai oikeudenmukainen. Hakijan perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantuminen estyi myös osittain sattumanvaraisista syistä, kun oikeudenkäynnissä oli paikalla tukihenkilö, joka pystyi tulkkaamaan viittomakielellä. 

Apulaisoikeuskanslerin mukaan lähestymiskieltoa koskevalla lailla on selkeät ja vahvat perus- ja ihmisoikeuksia suojaavat tavoitteet. Ne koskevat jokaisen oikeutta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi ne koskevat yhdenvertaisuutta. Lain perusteluissa on erityisesti mainittu naiset, iäkkäät henkilöt ja lapset, mutta on selvää, että se koskee myös vammaisia ja viittomakielisiä ihmisiä ja heidän yhdenvertaisuuttaan. Lähestymiskielto suojaa siten myös vammaisten ja viittomakielisten henkilöiden oikeutta elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja tämä oikeus tulee turvata heille yhdenvertaisesti.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pyytää oikeusministeriötä arvioimaan lähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön tulkinnallisuutta tilanteissa joissa on myös perus- ja ihmisoikeuksien vaarantumista koskevaa merkitystä. Ministeriön on esitettävä arvionsa viimeistään 30. tammikuuta 2024.

Lähde: oikeuskanslerinviraston tiedote.