Ar­vioin­ti­ra­port­ti: REACT-EU-pan­de­mia­ra­hoi­tuk­sen käyttö onnistunut hyvin

Kokonaisuutena REACT-EU-rahoitus on etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa tuonut merkittävän ja poikkeuksellisen lisärahoituksen suhteessa normaaliin rakennerahastotoimintaan. REACT-EU-rahoitusta toivottiin kohdentuvan erityisesti niille toimialoille, joille on aiheutunut suurimpia haasteita koronapandemiasta. Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitus on lisännyt volyymia rakennerahastotoimintaan painottaen tuen kohdentumista REACT-EU-teemoihin.

Hankkeiden elinkeinolähtöisyys ja toisaalta osuvuus ja kohdentuvuus suhteessa kohderyhmien tarpeisiin ovat onnistuneet pääosin hyvin. 

REACT-EU-lisärahoitusta kohdentui Suomessa määrällisesti eniten Uudellemaalle, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin, Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon. 

REACT-EU-rahoituksella on pyritty vaikuttamaan pandemiasta aiheutuvien sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseen. Tähän on pyritty erityisesti tukemalla yrittäjiä ja yrityksiä sekä yrityksissä olevaa osaamista vastaamaan pandemian vahvistamiin kehittämistarpeisiin. Lisäksi rahoitusta kohdennettiin työttömyyden ehkäisyyn ja työntekijöiden työmarkkina-aseman parantamiseen osaamista kehittämällä.

Rahoitettujen hankkeiden avulla on pystytty parantamaan osallistujien digitaalisia taitoja sekä työllistymisen edellytyksiä. Hankkeissa on myös pystytty vahvistamaan yritysten muutoskykyä ja joustavuutta ennakoivasti. Hankkeiden aikana on tehty muun muassa yritysten jatkamiseen ja kehittämiseen liittyviä päätöksiä. 

Lisärahoituksen arvioinnissa sen käyttöä arvioidaan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja vaikutusten näkökulmasta. REACT-EU-arvioinnissa koottiin lisäksi oppeja erityisrahoituksen käytöstä jatkoa ajatellen.

Rahoituksen lyhyt käyttöaika on ollut haaste REACT-EU-rahoituksen vaikuttavuudelle. Hanketoteuttajilla oli haasteita valmistella ja nopeasti rakentaa useita hankekokonaisuuksia. Hankkeiden kehittämistyöhön on varattava riittävästi aikaa etenkin laajempien vaikutusten aikaansaamiseksi.

REACT-EU-rahoituksella on kyetty käynnistämään uutta hanketoimintaa ohjelmakausien välisessä taitekohdassa. Selkeä keskeinen hyöty REACT-EU-rahoituksesta on ollut myös, että rahoituksella ja sen erityis- ja temaattisilla tavoitteilla on suunnattu hanketoimijakentän katsetta alueilla uuteen ohjelmakauteen. Tämän odotetaan näkyvän muun muassa siinä, että teemoihin liittyvää kehittämistyötä tehdään jo ennen varsinaisen uuden rakennerahasto-ohjelman täysimääräistä käynnistymistä.

REACT-EU-rahoituksen arviointi toteutettiin syksyn 2023 aikana. Arvioinnin toteutti MDI työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. 

Koronapandemian aikana vuonna 2021 Suomen rakennerahasto-ohjelman osaksi liitettiin REACT-EU-lisärahoitus (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe), jonka tarkoituksena on ollut tukea COVID-19-pandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet pandemiasta merkittävästi. REACT-EU:n lisärahoituksella rahoitettavien toimien päätavoitteita ovat yhtäältä kriisistä toipuminen ja toisaalta tulevaisuusorientaatiolla puhdas siirtymä ja digitalisaatio. 

REACT-EU on osa Next Generation EU -elpymispakettia. Rahoitusta on ollut Suomessa käytössä 295 miljoonaa euroa vuosille 2021–2023. Suhteessa muuhun Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen se on ollut merkittävä lisä erityisesti vuosien 2021 ja 2022 aikana ohjelmakauden kokonaisrahoitukseen. Rahoitusta ovat myöntäneet sekä ELY-keskukset että maakuntien liitot.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.