Ar­vioin­ti­ra­port­ti: Työkykyohjelman aloittamia toimia osatyökykyisten työl­lis­ty­mi­sek­si on tarpeen jatkaa

Työkykyohjelmassa kehitetyt hyvät toimintamallit pitää ottaa käyttöön ja niille on varmistettava jatkuvuus eri uudistusten toimeenpanossa. Niin ikään aloitettujen toimien tuloksia ja vaikutuksia on seurattava, jotta onnistumisesta ja vaikuttavuudesta saadaan jatkossa tarkempaa tietoa. 

Raportin mukaan työkykyyn liittyvää osaamista ja resursointia onnistuttiin vahvistamaan sekä TE-palveluissa että hyvinvointialueiden sote-keskuksissa. Esimerkkeinä tästä ovat TE-toimistoihin palkatut uudet työkykykoordinaattorit sekä hyvinvointialueiden sote-keskuksiin perustetut työkyvyn tuen tiimit. 

Osatyökykyiset hyötyvät eniten riittävän pitkäkestoisista ja oikea-aikaisista henkilökohtaisista palveluista. Tässä riittää edelleen tekemistä. Raportin mukaan osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn tuen tarpeet tunnistetaan kuitenkin aiempaa paremmin sekä TE-palveluissa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monialaisen yhteistyön rakenteita ja ammattilaisten osaamista on kuitenkin edelleen kehitettävä. Jatkossa jälkimmäistä helpottaa se, että osana Työkykyohjelmaa kehitettiin useissa korkeakouluissa työkyvyn tukeen liittyviä koulutuskokonaisuuksia. 

Yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tarvitaan huomattavasti nykyistä tiiviimpää yhteistyötä osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseksi. Työnantajat tarvitsevat esimerkiksi tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tätä yhteistyötä Työkykyohjelmassa oli liian vähän.

Arvioinnin mukaan Työkykyohjelman toimenpiteet vaikuttivat osatyökykyisille sopivien työpaikkojen syntymiseen lähinnä välillisesti. Eri toimenpitein vaikutettiin kuitenkin rakenteisiin ja luotiin uusia, välttämättömiä edellytyksiä entistä osallistavammille työmarkkinoille. Osatyökykyisille tarjoutuu työmahdollisuuksia esimerkiksi yhteiskunnallisissa yrityksissä, osatyökykyisiä suoraan työllistävässä Työkanavassa sekä lisäämällä työllistämisehdon käyttöä julkisissa hankinnoissa. 

Työkykyohjelman toteutuksessa näkyivät jo toteutuneet ja tulossa olevat rakenteelliset uudistukset: tämän vuoden alusta työnsä käynnistäneet hyvinvointialueet ja TE-palveluiden siirto valtiolta kokonaan kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta lukien. Arvioinnissa huomautetaan, että Työkykyohjelmassa aloitetun työn jatkaminen muuttuvassa ympäristössä edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä, johdon sitoutumista ja resursseja. 

Arvioinnissa todetaan, että osatyökykyisiä koskeva tilannekuva on hajanainen. Suosituksena esitetään, että Suomeen luodaan yhteinen, poikkihallinnollinen tilannekuva työllisyysasteen vahvistamiseksi ja osatyökykyisten tilanteen parantamiseksi. Tilannekuva edellyttää jatkuvaa ylläpitoa, eri toimintojen kokoamista ja koordinointia, seurannan ja tiedontuotannon selkeää vastuuttamista ja resursointia. 

Ohjelman arvioinnista vastasi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Owal Group yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Mikko Kesä Oy:n kanssa.

Työkykyohjelma kuului pääministeri Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimiin, joilla haluttiin nostaa työllisyysaste 75 %:iin. Ohjelman tavoitteena oli löytää ratkaisuja olemassa oleviin osatyökykyisten työllistymisen ongelmiin. Työkykyohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuosina 2019–2023.

Työ- ja elinkeinoministeriön kuudessa toimenpiteessä keskityttiin purkamaan osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja vauhdittamaan työllistymistä. Toimenpiteitä olivat työkykykoordinaattoreiden lisääminen TE-toimistoihin, eri puolilla Suomea toteutetut kahdeksan TE-palvelupilottia, Työkanava Oy:n perustaminen, julkisilla hankinnoilla työllistäminen, Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen perustaminen sekä työllistymisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitettiin hyvinvointialueiden sote-keskuksiin työkyvyn tuen palveluja, jotka vahvistavat työ- ja toimintakykyä ja edistävät työllistymistä. Osana STM:n toimia vahvistettiin myös työkyvyn tukemiseen liittyvää ammattilaisten osaamista kehittämällä työkyvyn tuen koulutuskokonaisuuksia. Alueilla toteutettiin yhteensä 22 valtionavustuksilla rahoitettua kehittämishanketta, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) arvioivat erillisellä arviointi- ja seurantatutkimuksella.

Lähde ja lisätietoja: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.