Ar­vioin­ti­sel­vi­tys: Työllistä taidolla -val­men­nus­pal­ve­lu on parantanut yritysten rek­ry­toin­tio­saa­mis­ta ja työ­nan­ta­ja­val­miuk­sia

Työllistä taidolla -palvelua on toteutettu räätälöidysti ja matalalla kynnyksellä asiakkaan tarpeet huomioiden. Selvityksen mukaan yritykset ovat tyytyväisiä palvelun laatuun. Palveluun osallistumisen suurimpana hyötynä nähtiin rekrytointiosaamisen ja työnantajavalmiuksien parantuminen.

Arviointiselvityksen tavoitteena oli selvittää vuonna 2022 voimaan tulleen julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisen yritykselle tarjottavan valmennuspalvelun toimivuutta ja laatua sekä arvioida lainsäädännön tavoitteiden toteutumista. Lainsäädännön vaikuttavuustavoitteena oli työnantajayritysten määrän kasvu, yritysten kasvu ja työvoiman saatavuushaasteiden helpottuminen. Selvityksen perusteella lainsäädännön tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen. 

Palvelulla on korjattu markkinoiden toimintapuutetta sen kohderyhmänä olleissa yrityksissä, joilla ei ole ollut resursseja kehittää omaa rekrytointi- ja työnantajaosaamista eikä valmiuksia ostaa palvelua markkinoilta. Kilpailua vääristäviä vaikutuksia ei havaittu. Palvelu on tarkoitettu kaikille yksinyrittäjille ja mikroyrityksille. Palvelussa on vahvistettu yrittäjien ymmärrystä työnantajana toimimisesta, työnantajan velvollisuuksista ja johtamisen tavoista. Räätälöidyllä palvelulla on vahvistettu lisäksi yrittäjän osaamista rekrytointitarpeiden arvioinnista ja laajemmin oman liiketoiminnan kehittämisestä.

Merkittävä osa palveluun hakeneista yrityksistä ei ole saanut julkista yritystukirahoitusta ennen palveluun hakemista. Palveluun kohdistetun julkisen tuen lisäarvo on ollut merkittävä, sillä suuri osa yrityksistä ei olisi hankkinut palvelua ilman julkista rahoitusta.

Arvioinnissa havaittiin, että Tilastokeskuksen tulorekisteritietojen perusteella tammi–elokuussa 2023 palveluun osallistuneiden yritysten joukossa palkkaa saaneiden määrä kasvoi 26,2 % yrityksistä kolmen kuukauden tarkastelujaksolla palvelun osallistumisesta. Tilastolliseen vertailuasetelmaan perustuva tarkastelu oli mahdollista tehdä selvityksessä kuitenkin vain kolmen kuukauden aikajaksolta, mikä saattaa olla liian lyhyt aikaikkuna palveluiden lopullisten työllisyys- ja kustannusvaikutusten arvioimiseksi. Vahvempina palvelun työllistämisvaikutukset näkyvät siinä kohderyhmässä, johon palvelua on ensisijaisesti pyritty kohdentamaan: 1–5 vuotta toimineiden alle viiden hengen yrityksissä.

Yrityksistä 23 % ilmoitti palveluun osallistumisen johtaneen uuden henkilön palkkaukseen tai työvoiman hankintaan. Kansainvälisestä rekrytoinnista oli kiinnostunut n. 20 % yrityksistä.

Arviointiselvityksen kehittämisehdotuksissa nostetaan esiin, että tietoisuutta positiivista palautetta yrityksiltä saaneesta Työllistä taidolla-palvelusta tulisi lisätä kunnissa ja työllisyysalueilla TE24-uudistuksen valmistelijoiden keskuudessa. TE24-uudistuksen myötä nykyisin valtion järjestämisvastuulla olevat TE-palvelut siirtyvät vuoden 2025 alusta lähtien kuntien ja työllisyysalueiden järjestämisvastuulle.

Kehittämisehdotuksissa todetaan lisäksi, että palveluntuottajien valtakunnallinen kilpailuttaminen koordinoidusti on ollut toimivaa ja kustannustehokasta. TE-palvelujen siirtyessä kunnille ja työllisyysalueille tulee erityistä huomiota kiinnittää palveluhankintojen koordinaatioon ja työllisyysaluerajat ylittävään yhteistyöhön. Lisäksi voisi pohtia tulisiko yritysvalmennusta tuottaa jatkossakin valtakunnallisesti. Tämä toisi selkeitä etuja palvelujen järjestämiseen.

Selvityksen toteutti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta MDI. Selvitys toteutettiin syyskuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana.

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote.