Arviomuistio: Ri­ko­suh­ri­mak­su­ja tulisi korottaa

Perustelluimpana vaihtoehtona esitetään indeksitarkistukset ylittävää kertakorotusta, joka voisi olla suuruudeltaan 50 prosenttia. Vankeusuhkaiseen rikokseen, eli tekoon, josta lain mukaan voi seurata vankeusrangaistus, syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron rikosuhrimaksu nousisi 60 euroon ja 80 euron maksu 120 euroon. Yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön, kuten yrityksen tai yhteisön, rikosuhrimaksu nousisi 800 eurosta 1200 euroon.

Maksujen korottamista puoltaisivat yleisen hintatason nousun lisäksi kriminaalipoliittiset lähtökohdat. Rikosuhrimaksujen tuotoilla ja valtionavustuksilla rahoitettavista uhrien tukipalveluista etenkin Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärä on kasvanut merkittävästi. Jotta uhrien tukipalveluiden saatavuus voidaan turvata jatkossakin, olisi perusteltua vahvistaa rikoksentekijöiden vastuuta tuen kustannuksista. Voidaan pitää oikeudenmukaisena, että rikoksentekijät joutuisivat maksamaan entistä isomman osuuden uhrien hyväksi toteutettavista tukitoimista. 

Rikosuhrimaksu on otettu käyttöön joulukuussa 2016, eikä sitä ole aikaisemmin korotettu. Korotukset toteutettaisiin muuttamalla rikosuhrimaksusta annetun lain (669/2015) säännöstä maksun määrästä.

Selvitys rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuuksista perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Hallitus on sitoutunut laatimaan uhripoliittisen toimenpideohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus. Toimenpideohjelmaan sisällytetään esitys korotettujen rikosuhrimaksujen käytöstä ja kohdentamisesta uhrien tukipalveluihin.

Lähde ja lisätietoja: oikeusministeriön tiedote.