Asukasbarometri: Ur­ba­ni­soi­tu­mi­nen muuttaa asukkaiden tarpeita

Asukasbarometri selvitti kaupunkimaisten asuinympäristöjen laatua ja asumistoiveita yli 10 000 asukkaan taajamissa. 

Tutkimuksesta selviää, että suomalaisten kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Voimakkaimmin viihtyvyyteen vaikuttavat keskeinen sijainti, rauhallisuus ja luonnon läheisyys. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten pysäköintipaikkojen ja palvelujen puute, melu ja ilmansaasteet sekä kokemukset keskeneräisestä ympäristöstä.

Asukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Niiden vuoksi niin fyysinen ympäristö, kuin asenteet ja asukkaiden käyttäytyminen ovat muuttuneet. Muutokset vaikuttavat siihen, minkälaiseksi asuinalueiden laatu koetaan sekä ihmisten palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin. Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja ja liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. 

Tyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja. Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Eniten tyytymättömyyttä herättävät puutteet asukkaiden kokoontumis- ja yhteistiloissa. 

Peruspalvelujen sijaan toivotaan aiempaa enemmän vapaa-ajan palveluja, kuten kahviloita ja ulkoliikuntapaikkoja. Digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille asuinalueella. Yhteiskäyttöpalveluista asuinalueelle toivotaan lisää julkisia sähköautojen latauspisteitä sekä yhteiskäyttöisiä kaupunkipyöriä. 

Asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Asumistoiveet ovat urbanisoituneet: omakotitalojen suosio kaupungeissa on vähentynyt, ja keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio kasvanut. Kerrostaloasunnoista toivotaan keskimäärin nykyistä hiukan isompia, mutta omakoti-, pari- ja rivitaloasunnoista nykyistä pienempiä.

Asukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Viidennen kerran toteutettava tutkimus tarjoaa pitkäaikaista seurantatietoa vuodesta 1998 lähtien.
Tutkimuksen avulla voidaan paremmin ymmärtää asumistoiveisiin ja -viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja yhteiskunnallisia trendejä sekä kehittää kaupunkeja, asuinalueita ja asuinrakentamista. Barometrin tuloksia voidaan hyödyntää rakennetun ympäristön seurannassa, lainsäädännön kehittämisessä, alueidenkäytön suunnittelun ohjauksessa, kaupunkisuunnittelussa, asuntosuunnittelussa ja -rakentamisessa sekä tutkimuksessa.

Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.