Bakun il­mas­to­kokouk­sen keskiössä uusi rahoitustavoite – myös ener­gia­siir­ty­mään tarvitaan vauhtia

YK:n ilmastosopimuksen osapuolisopimuksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous. Suomea edustaa tasavallan presidentti Alexander Stubb, joka pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron 12. marraskuuta. Stubb johtaa Suomen valtuuskuntaa ensimmäisellä kokousviikolla. Jälkimmäisellä viikolla valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 

Ilmastoneuvotteluihin valmistaudutaan epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Samalla ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt ovat voimistuneet ja aiheuttaneet merkittäviä tuhoja eri puolilla maailmaa. Pariisin sopimuksen ja 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen kannalta keskisintä on eteneminen energiasiirtymässä.

”Tärkeintä on saada päästöt nopeasti laskuun. Katseet kohdistuvat isoihin talouksiin, jotka ratkaisevat globaalin päästökehityksen suunnan. Viime vuonna Dubaissa saavutettu sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi on vietävä käytäntöön ja maailman mailta vaaditaan tekoja. EU:n tulee asettaa päästövähennystavoite vuodelle 2040 tulevana vuonna. Suomi on jo antanut tukensa komission esitykselle ja edistää puhtaan siirtymän ratkaisuja”, ministeri Mykkänen toteaa.

Viime vuonna tehdyn Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelun mukaisesti maiden tulee asettaa päästövähennystavoitteensa ennen ensi vuoden COP30-ilmastokokousta.

Tänä vuonna COP29-ilmastokokouksen neuvottelut keskittyvät erityisesti rahoitukseen. Kehittyvät maat, ja etenkin köyhimmät ja haavoittuvimmat maat, tarvitsevat rahoitusta ilmastotoimiinsa – päästöjen hillintään, sopeutumiseen ja ilmastotuhoja varten. Kokouksessa on määrä sopia uudesta, vuoden 2025 jälkeisestä ilmastorahoitustavoitteesta (The New Collective Quantified Goal, NCQG).

Teema jakaa vahvasti eri maaryhmien näkemyksiä. Suomen ja EU:n tavoitteena on, että ilmastorahoitukseen saadaan mukaan kaikki rahoituslähteet sisältäen julkisen, yksityisen ja maiden kansallisen rahoituksen. Lisäksi·rahoittajapohjaa tulee laajentaa. Mukaan tarvitaan myös muita kuin perinteisiä teollisuusmaita, eli nopeasti teollistuneet korkean tulotason maat sekä vauraat öljyntuottajamaat.

”Tarvitsemme oikein kohdistettua ja riittävää ilmastorahoitusta. Suomelle ja EU:lle on tärkeää, että rahoitustavoite kattaa kaikki rahoitusvirrat, ei vain julkista rahoitusta. Myös rahoittajamaiden joukkoa tulee kasvattaa. On tärkeää saada mukaan muun muassa Kiina ja arabimaat, jotka ovat myös merkittäviä kasvihuonekaasun tuottajia mutta kuuluvat neuvotteluissa kehitysmaaryhmään, kuvaa Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Neuvotteluissa tulisi päästä yhteisymmärrykseen ilmastorahoituksen tasosta. Nykyinen perinteisten teollisuusmaiden 100 miljardin dollarin vuosittainen mobilisointitavoite ylittyi ensimmäisen kerran vuonna 2022. Bakun neuvotteluissa sovittavan rahoitustavoitteen on tarkoitus korvata yksinomaan perinteisiä teollisuusmaita velvoittava tavoite rahoittaa kehittyvien maiden ilmastotoimia. 

COP29-kokouksessa on tarkoitus myös saattaa päätökseen neuvottelut kansainvälisten markkinamekanismien säännöistä liittyen erityisesti toimeenpanon toteutukseen. Kansainväliset markkinamekanismit mahdollistavat sen, että Pariisin sopimuksen allekirjoittaneet maat voivat tehdä ilmastotoimia oman maansa rajojen ulkopuolella. Lisäksi kokouksessa jatketaan globaalin sopeutumistavoitteen indikaattorityötä. Tämä työ tulee saattaa päätökseen ensi vuonna COP30-kokouksessa.

Kokoukseen valmistaudutaan puheenjohtajamaiden ”troikan” johdolla. Mukana järjestelyissä ovat viime vuoden puheenjohtajamaa Arabiemiraatit ja ensi vuoden puheenjohtajamaa Brasilia.

Lähde ja lisätietoja: ympäristöministeriön tiedote.