Codex ja kansainväliset elin­tar­vi­kes­tan­dar­dit vahvasti esillä Elin­tar­vi­ke­päi­väs­sä

Tämän vuoden Elintarvikepäivässä Helsingin Messukeskuksessa juhlittiin näyttävästi pyöreitä vuosia täyttävää Codex Alimentariusta, joka on maailman ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n sekä maailman terveysjärjestön WHO:n yhdessä johtama järjestö. Järjestön tehtävänä on luoda sääntöjä kansainväliseen elintarvikekauppaan turvallisuuden ja kaupan jouhevuuden varmistamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa Suomen kantojen valmistelusta ja neuvottelee niistä asiantuntijoidensa kautta Codexin eri aihepiirien komiteoissa, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Työn lopputuloksena syntyy YK:n siunaamia päätöksiä, jotka käytännössä muodostavat yhdessä sovitun pohjan eri maiden elintarviketurvallisuuslainsäädännölle – mahdollistaen ruokaviennin ja -tuonnin ilman turhia rajaesteitä.

Elintarvikepäivän avaussessiossa valtiovallan tervehdyksen esittänyt kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio lopetti puheensa kertomalla kulkeneensa pitkän matkan urallaan lähes samanikäisen Codexin kanssa, ja ettei valtavan laajaksi kasvanutta kansainvälistä elintarvikekauppaa voisi ilman järjestöä olla – sen verran laajalle järjestön ohjeet ja standardit ulottuvat.

Iltapäivän rinnakkaissessioista yksi oli kokonaan pyhitetty 60-vuotiaalle, otsikolla ”Codex – far from retirement”. Puolentoista tunnin sessiossa pohdittiin, mihin kaikkeen tämän kansainvälisen elintarvikekaupan turvallisuutta, laatua ja oikeudenmukaisuutta sekä kuluttajansuojelua edistävän komission toiminta ulottuu ja miten se vaikuttaa elintarvikelainsäädännön kehitykseen ja kauppapolitiikkaan tulevaisuudessa. Puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, joka Codexin toimeenpanokomitean tuoreena jäsenenä oli kutsunut Suomeen kolme puhujaa, joilla kaikilla on keskeinen rooli järjestön toiminnassa.

Ensimmäinen puhuja oli Tom Heilandt, joka on johtanut Codexin sihteeristöä Roomassa vuodesta 2014. Hän toi esiin järjestön ainutlaisuuden tehokkaana YK-organisaationa, jonka toimintaa ei juuri kukaan tunnu moittivan. Esiteltyään Codexin vaiheikkaan historian, Heilandt pohti keinoja sen varmistamiseksi, että se pysyisi yhtä relevanttina vielä seuraavat 60 vuotta.

Hänen jälkeensä lavalle tuli Anne Beutling, joka on Euroopan alueen Codex-koordinaattorina toimivan Saksan vastuuvirkamies. Hän esitteli laajan Euroopan, joka 51 jäsenmaallaan on suurin kaikista Codex-alueista. Mailla on yhteisiä elintarviketurvallisuushuolia ja -tavoitteita, mutta toki erojakin on. Tavoitteena on kuitenkin esiintyä mahdollisimman yhtenäisenä, jolloin mahdollisuudet vaikuttaa lähes 200 Codex-jäsenmaan päätöksiin kasvavat.

Viimeisenä puhujana oli Sébastien Goux, joka toimii EU-komission Sante-pääosaston ”Multilateral International Relations” -yksikössä ja jonka pääasiallinen tehtävä on johtaa Codexin toistaiseksi ainoan jäsenorganisaation, Euroopan Unionin, toimintaa Codexissa. Hän kertoi EU:n kuuluvan maailman suurimpiin elintarvikkeiden viejiin ja tuojiin, ja että sen toiveet Codexin suhteet ovat moninaiset: turvallisuutta, kauppaa, ja yhä enemmän myös siirtymistä kohti kestävämpää ruokajärjestelmää.

Codexilla on myös erityisasema maailman kauppajärjestön WTO:n SPS-sopimuksessa, jossa säädellään elintarvikekaupan terveyteen perustuvista ja siten sallituista esteistä, mikä on entisestään lisännyt Codexissa sovittujen sääntöjen vaikuttavuutta.

Rinnakkaissessio päättyi siihen, että yleisö sai esittää kysymyksiä puhujapaneelille. Hieman yllättäen kysymyksiä tulikin niin paljon, ettei kaikkiin edes ehditty vastata, ennen kuin tilaisuus yliajalla oli pakko päättää. Järjestäjät olivat pelänneet, että melko teknisenä aiheena Codex ei kenties kiinnostaisi elintarvikealan väkeä, mutta innostunut satapäinen yleisö osoitti pelon olleen turha.

Lähde ja lisätietoja: maa- ja metsätalousministeriön tiedote.